Mistä dataa siis tulee? Tiedemiehet tutkivat yleensä todellista maailmaa tai sitä kuvaavia teorioita. He saattavat tehdä tiedettä intohimoisesti, mutta työn luonteesta johtuen julkaistut tulokset ovat aina hajuttomia ja mauttomia tilastoja tai raportteja. Tuloksia tuodaan julkisuuteen toisinaan suoraan tutkijoiden toimesta, mutta yleensä tavallisempaa on että uutistoimistoissa (tai niille tilauksesta) työskentelevät asiantuntijat pelkistävät tutkimusten keskeisimmät asiat, jotka sitten uutisoidaan isolle yleisölle. Sillä millä tavalla uutinen jaetaan on suuri merkitys siihen, miten uutinen vastaanotetaan.
Kansainvälisesti puolueettomina pidettävien uutistoimistojen uutisointi eroaa toisinaan poliittisesti, uskonnollisesti tai kulttuurellisesti sitoutuneista kollegoistaan. Uutisista valitaan omaa kohderyhmää puhuttelevat asiat ja niistä kerrotaan itselle edullisella tavalla. Oman yrityksensä tai toimialansa mahdollisista terveys- tai ympäristövaikutuksista tilattuja tutkimusraportteja kannattaa aina lukea varauksella, vaikka ne väittäisivätkin perustuvansa arvostettujen tutkijoiden päätelmiin. Tutkijoiden päätelmistä on saatettu valita raportin tilaajalle sopivimmat ja väritellä niitä kuten esim. kotimaisen naudanlihantuotannon ekologisuusraportissa kävi. Samaa totuuden venyttämistä tai jopa suoranaisia sammakoita on havaittavissa poliitikkojen vaalipuheissa. Meidän tavallisten tallaajien onneksi julkaistujen raporttien ja annettujen lausuntojen totuuspohjaa tarkastetaan aktiivisesti muiden asiantuntijoiden toimesta.
Iltapäivälehtien mahdollisesti faktoiltaan korrekti viestintä irrottaa asiayhteydestään tai korostaa mahdollisimman huomionhakuisesti mitä milloinkin senhetkiseen keskusteluilmapiiriin uppoavaa tutkimuksen yksityiskohtaa. Tarkoitus on vain myydä lehtiä (tai luoda mainostajille klikkauksia). Taitavasti välitetty uutinen herättää tunteita ja tämä liikuttumisen aivoihimme luoma kemiallinen tunnejälki kirjoittaa asioita muistiimme tehokkaasti. Mitä enemmän uutinen (tai sen viestijä) tämän lisäksi mukailee aiempia käsityksiämme tai mielipiteitämme niin sitä paremmin se sisäistetään.
"Meitä ympäröivä maailma ei ole puhdasta matematiikkaa, jossa jokainen totuus on ajaton ja absoluuttinen. Tietoa lisäämällä voimme parantaa todennäköisyyksiämme päästä lähemmäs todellisuutta."Uutisen kerrontatavan lisäksi on merkittävää keneltä viesti tulee. Jos viestin tuo aiemmin luotetuksi todettu lähde niin olemme sille paremmin vastaanottavaisia. Se miten luottamus on kuhunkin tietolähteeseemme aikoinaan luotu voi vaihdella huomattavasti. Kyseessä voi olla julkisuudesta tuttu tieteen popularisoija joka on selkeällä ja ymmärrettävällä viestinnällään tehnyt meihin vaikutuksen tai vaikka työkaveri, johon olet jo vuosia luottanut vaativissa työtehtävissäkin. Se voi olla opettajasi tai vaikka Facebookista löytämäsi puolituttu ikätoveri jonka ajatuksiin on helppo samaistua. Luottamuksen syntyminen on pitkälti tiedostamaton prosessi jota ohjaavat sekä tunteet että järki.
On hyvä tiedostaa että kullakin tietolähteellä voi olla ns. oma lehmä ojassa ja objektiiviseltä kuulostava tiedonlevitys voikin tarkemmin tutkailtuna saada jopa propagandistisia piirteitä. Miksi et hakisi tietoa väilllä myös muualta? Keskustele eri mieltä olevien kanssa ja haasta keskustelukumppanin lisäksi itsesi olemaan vastaanottavainen uusille ideoille. Meitä ympäröivä maailma ei ole puhdasta matematiikkaa, jossa jokainen totuus on ajaton ja absoluuttinen. Tietoa lisäämällä voimme parantaa todennäköisyyksiämme päästä lähemmäs todellisuutta.
Palatakseni tämän kertaisen blogaukseni lähtökohtaan “Data ei liikuta ketään, mutta hyvin tehty taide liikuttaa lähes aina” haluan nyt siirtyä tarkastelemaan tuota jälkimmäistä lausetta. Taide saattaa sanana sisältää hienostuneita viboja ja monet kokevat sen olevan jotain itselle kaukaista museon ovien taakse suljettua. Asia ei kuitenkaan ole ainoastaan niin vaan taide on oikeastaan hyvin arkinen ja merkittävä asia. Musiikki on taidetta, elokuvat ja tv-sarjat ovat taidetta (poislukien reality-sarjat toim..huom.) ja jopa urheilu voi toisinaan olla taidetta. Taide on luovuutta ja synnyttää usein tunteiden lisäksi meille tärkeitä idoleita. Toisinaan äänestämme idolimme jopa päätöksiä tekemään eduskuntaan, mutta onneksi useimmiten saamme vastaanottaa heidän viestiään nautittavammassa muodossa.
Olen itsekin fanipoika. Musiikkimaultani olen perinteisesti metallimusiikkin suuntaan kallellaan, mutta kuitenkin melko avoin muillekin musiikkityyleille. Lapsena huoneeni seiniä peittivät idolieni julisteet ja levyt soivat taukoamatta (soivat oikeastaan edelleenkin). Haluankin tähän blogin lopuksi jakaa teille Top 9 -listani ympäristötietoisuutta taiteen avulla lisäävistä biiseistä. Kymmenenettä biisiä listalle voitte te lukijat ehdottaa Zeroboysin facebookiin tämän blogauksen julkaisun alle (tai jos et facebookissa ole niin vaikka tämän blogauksen kommenttikenttään tuonne alle).
Jotkut valitsemistani biiseistä voivat kenties olla sinullekin jo tuttuja. Koitappa nyt hetkeksi vapautua musiikkityylejä koskevista ennakkoluuloistasi ja keskittyä sanoituksiin ja viestiin mitä jotkut näistä artisteista ovat levittäneet jo useita vuosikymmeniä. Antoisia kuunteluhetkiä, syvennytään melodioihin, samaistutaan viestiin ja Kapteeni Planeetan sanoin “Let our powers combine!”.
1. Megadeth - Countdown To Extinction
2. Stratovarius - Paradise
3. Ozzy Osborne - Dreamer (tässä sanoitukset)
4. Testament - Greenhouse Effect
5. Chris Rea - Road to Hell
6. Bad Religion - Watch it Die
7. Stam1na - Rikkipää (tässä sanoitukset)
8. Klamydia - Luonto Kostaa (tässä sanoitukset)
9. Gojira - A Sight To Behold
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti