Lämpöä ylläpidetään mökillä myös sähköpattereiden avulla ja niillä on myös aiempina talvina pidetty mökissä pieni kosteusvaurioita estävä pohjalämpö. Pohjalämpö on asetettu mutu-tuntumalla ja sähkölaskut ovat olleet tasaisen suuria jo ennen nyt käynnissä olevaa energiakriisiä. Tänä syksynä kasvavista ylläpitokustannuksista puhuessamme ajattelin että mökin lämmityskuluja olisi aika järkeistää, tuoda järjestelmään hiukan älyä ja säästää samalla selvää rahaa.
"Mitä enemmän mökin lämmittämisestä säästetään rahaa, sitä enemmän sitä on käytettävissä mökin muuhun ylläpitoon kuten korjauksiin ja kehittämiseen."
SUUNNITTELU
Kosteus pyrkii aina siirtymään sinne missä on kylmintä. Lähtökohta oli siis yrittää pitää mökin lämpötila aina muutaman asteen lämpimämpänä kuin ulkolämpötila ja näin estää kosteuden siirtyminen ulkoa sisälle. Tarvittiin siis ainakin sisä- ja ulkolämpötilamittari joita voisi seurata etänä. Tämän lisäksi tarvittiin joku keino kytkeä etänä sähköpattereita päälle ja pois tarpeen mukaan, jotta lämpötila saataisiin pysymään sopivana kuluttaen mahdollisimman vähän sähköä. Mökin sisätilan kosteusprosentti olisi myös hyvä tietää sillä jos kosteusprosentti ylittää 70% niin homevaurion riski kasvaa.
ÄLYKKÄÄN POHJALÄMMITYKSEN TOTEUTUS
Yllätyksekseni mikään palveluntarjoaja tai elektroniikkatarvikkeita myyvä liike ei suoraan tarjonnut tähän tarpeeseen ns.avaimet käteen- pakettia, jossa olisi kaikki tarvittavat osat ja logiikka valmiina seinään kytkettäväksi. Piti siis itse pohtia kokonaisuuden logiikka ja sitten etsiä tarpeeseen sopivat osat. Onneksi tällainen pohdinta on itselleni mielekästä ja tarjoaa mahdollisuuden luoviin ratkaisuihin.
Tässä kohtaa totean että myöhemmin tekstissä olevat linkit ja maininnat joihinkin tiettyihin kauppoihin eivät ole tarkoitettu mainoksiksi. Haluan vaan tehdä lukijoille mahdollisimman helpoksi löytää tarvittavat tuotteet, jos joku haluaa vastaavaa systeemiä rakentaa. Muualtakin vastaavia tuotteita löytyy ja hintoja kannattaa tietysti aina vertailla.
Päädyin kokonaisuuteen joka sisälsi kolme sähköpatteria. Näistä pienin 400w pikkupatteri ja kaksi muuta hiukan isompia puhaltimillä varustettuja malleja. Näistä 400w pikkupatteri oli ainoa joka piti tässä vaiheessa ostaa. Puuilosta ostin Harju öljytäytteisen lämmittimen hintaan 55e, muut jo mökiltä löytyivät.
Päätin kytkeä 400w patterin termostaatilla varustettuun pistorasiaan, joka automaattisesti antaisi virtaa jos lämpötila lattianrajassa laskisi alle säädetyn asteen, näin ollen mökin lämpötila olisi edes jonkunlaisessa automaattisessa valvonnassa vaikka itse en muistaisikaan sitä jatkuvasti seurailla. Puuilosta löytui tähän sopiva Axxel-ämpötilavahti n.30e hintaan.
Lämpötilan ja kosteuden etämittaamiseen tarvittiin nettiin yhteydessä oleva keskusyksikkö sekä siihen sopivat anturit. Meillä mökiltä jo 4G-mobiilinetti löytyi valmiina joten sitä ei tarvinnut tässä yhteydessä hankkia. Verkkokaupasta löysin TFA-Weatherhub 8229 aloitussetin hintaan 119e. Se sisälsi lämpötila- ja ilmankosteusanturit. Lisäksi ostin vielä toisen lämpötila-anturin jolla sain mitattua sekä sisä- että ulkolämpöä, sen hinta oli 39e. Tämän setin nettiin kytkeminen oli todella helppoa. Kytkeminen tapahtui hetkessä ja lämpötilat alkoivat samantien ilmestyä puhelimen sovellukseen. Sovellus on englanninkielinen, mutta silti helppokäyttöinen.
Pattereiden päälle ja pois kytkemiseen etänä tarvitsin vielä nettiin kytkettäviä älypistorasioita. Verkkokaupasta hain myös nämä. Nedis SmartLife-pistorasiat olivat kustannustehokas valinta hintaan 19e/kpl. Näissäkin nettiin kytkeminen kävi helposti. Kännykkään ladattava sovellus lähti heti toimimaan ja oli vielä suomenkielinenkin.
Seuraavassa kaaviossa näytän vielä koko järjestelmän pelkistettynä.
 |
| Punainen: sähköpatterit, Keltainen: termostaattitöpseli, Vihreä: älypistorasiat, Sininen: lämpötilan ja kosteuden etämittaus. Wifireititin jakaa järjestelmän nettiin jossa sitä voi seurata ja ohjata kännykkäsovelluksilla. |
 |
| Puhelimen sovelluksesta voi seurata mökin sisä- ja ulkolämpöä graafisesti. Pienet muutokset ylös ja alas sinisellä käyrällä ovat 400W patterin kytkeytymiset päälle ja pois ajastamani aikataulun mukaan käyttäen älypistorasiaa, tällä tavoin patteri on päällä vain noin puolet vuorokaudesta. |
 |
| Lämpötilan ja kosteuden mittausdataa voi puhelimen sovelluksesta seurailla helposti. Sovellukseen voi myös asettaa hälytyksiä joista tulee ilmoitus kun lämpötila tai kosteus saavuttaa jonkun määrätyn arvon. |
 |
| Älypistorasioiden suomenkieliseen puhelinsovellukseen on helppo lisätä pistorasioita, ohjata niitä verkon yli ja aikatauluttaa tehtäviä. |
VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN
Pitää tietysti kysyä että onko tällaisessa näpertelyssä sitten lopulta mitään järkeä, tuleeko selvää rahallista säästöä ja kuinka kauan menee että järjestelmään investoidut n.250e saadaan kuoletettua? Vertailukohtana käytän tässä 2021 marraskuun sähkölaskua ja 2022 lokakuun sähkölaskua, jotka olivat kirjoitushetkellä saatavissa.
Marraskuu 2021
Sähkönkulutus 515kWh
Hinta 7,95c/kWh
Yhteensä 40,95e
Lokakuu 2022
Sähkönkulutus 59kWh
Hinta 33c/kWh
Yhteensä 19,50e
Sähkön hinta on meidän tapauksessa vuonna 2022 yli nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna, mutta sähkönkulutus pieneni melkein yhdeksän kertaa pienemmäksi. Lopulta sähkön kuukausilasku pieneni enemmän kuin 50% (sähkön siirtohintoja ei ole tähän laskettu mukaan sillä niihin ei voi itse vaikuttaa). Tämän lisäksi älypistorasioiden puhelinsovelluksessa on mahdollisuus aikatauluttaa pistorasioiden toimintaa, jolloin sähkökulutusta voi edelleen vähentää ja keskittää pörssisähköä käytettäessä yön halvemmille tunneille.
Lämmityksen tarpeeseen vaikuttaa tietysti monta muuttujaa kuten ulkolämpötila, rakennuksen eristys, mökin käyttöaste jne. mutta mielestäni on aika selvää että meidänkin olisi kannattanut jo vuosia sitten järkeistää mökin talvilämmittämistä. Kyse ei ole pelkästään siitä että säästetään sähköä tai pelastetaan maailma vähentämällä kuluttamista vaan myös selkeä rahan säästäminen. Mitä enemmän mökin lämmittämisestä säästetään rahaa, sitä enemmän sitä on käytettävissä mökin muuhun ylläpitoon kuten korjauksiin ja kehittämiseen.
Jos olisimme jatkaneet mökin pohjalämmön ylläpitämistä kuten aiempina talvina olisi kuukausilasku ollut nyt noin 170e+sähkönsiirtomaksu (joka sekin kasvaa kulutettujen kWh määrän mukana). Täten menee siis vain vajaa kaksi kuukautta että 250e laiteinvestoinnit maksavat itsensä takaisin.
Oma johtopäätökseni tästä projektista on, että jokaisen mökinomistajan kannattaa toteuttaa jonkinlainen päivitys älykkäämpään ja monin tavoin kestävämpään lämmittämiseen. Suuren osan ajasta käyttämättömänä olevat tilat vaativat usein pohjalämmitystä kosteusvaurioiden välttämiseksi ja esimerkiksi tällä tavoin sen voi toteuttaa älykkäästi. Siinä säästää selvää rahaa.
