Tunnisteet

ilmastonmuutos hiilijalanjälki lentomatkailu #nofly #zerofly asennemuutos juna Korona Korona-virus bussi ilmastoteko kulutus muutos tukilakko zerofly ilmastotietoisuus kasvissyönti laivamatka 3Dolli BIOS CO2 Climate Change IPCC Kanaria Pariisin ilmastosopimus Quorn ajansäästö ajatteleminen autoilu empatia ennakkoluulo eurooppa henkilökohtainen heräte-virta ilmastoahdistus ilmastolakko ilmastosopimus joseph romm kalastus kapitalismi katkaisintöpseli kauramaito kirja kokonaisuus laiva lihansyönti lobbaus onnellisuus politiikka some sopeutuminen sähkönsäästö sähkösopimus takaisinkytkentä telttailu tulevaisuus turvallisuus vaalit viestintätuki wegetarismi yritys 2020 30 työpäivää Agenda-Art2030 Auttiköngäs COP25 COP26 Covid-19 Glasgow Harari Helvetinkolu Härkis Juha Sipilä KIKY Kalajoki Kuopio Kuusniemi Lauhanvuori Leonardo DiCaprio Martin Scorsese Nyhtökaura Oma maa Powerpark Rovaniemi SPR Sapiens Suez Suomi Suurpetokeskus Tampere Unimyrsky Visulahti algoritmi arjen muutos autoloma automaatio bad religion black friday bruttokansantuote chris rea dialogi dokumenttielokuva e-kirja eduskuntavaalit ekologinen jälleenrakennus ekologisuus energiakriisi energian aika etiikka frisbee-golf greta thurnberg grillaus hallitus hallitusohjelma harrastus hiilidioksidi hullut päivät hurrikaanit hyvän sään aikana hyönteiset ilmainen ilmastokatastrofi ilmastomarssi investointi joker jumala juomavesi jääkausi kWh kansallispuisto karate kasvihuoneilmiö kasvislounas katalysti keikahduspiste kerskakulutus keskustelu kestävä kehitys kesäloma kiire konsumerismi korallit kosteusprosentti kotikoulu kotiopetus kuivuminen kupla kuukausimaksu kuumeneminen kvanttifysiikka lama lapset lapsiperhe lenkkeily lihantuotanto lomamatka loppupeli lukeminen luomu lämpötila mainos markkinatalous massamuutto massasukupuutto matkatoimisto megadeth merenpinnan nousu mikromuovi minigolf monimuotoisuus musta hevonen mökki naomi klein network on-demand osakkeenomistaja ozzy osborne patikointi peak point pohjalämpö pohjoisnapa polarisoituminen punk-lyriikka puutarha päiväkirja päästörajoitukset retkeily rihmasto robotti robottien kukoistus rohkeus ruokavalio ryhmächat saksa seikkailu sisustaminen sisälämpötila soijarouhe sosiaalinen media sota sovellus stam1na standby power stratovarius sukupuuttoaalto supersankari suuryritykset sähkölämmitys säästö taantuma taide taideterapia talouskasvu tarina testament tiede tieto tina totuus tuhlaaminen tupakka työpaikka ukraina ulkolämpötila uskonto utopia uusi normaali vaaliväittely vaellus vallankumous valtio verotus video ydinvoima yhteiskäyttö ylikulutus ympäristö yrittäjä älysähkö

lauantai 29. kesäkuuta 2019

Syyt ja Seuraukset

Suomeen saatiin keväällä 2019 ilmastoasioiden suhteen kunnianhimoinen hallitusohjelma  (ja EU-puheenjohtajuuskauden ohjelma) joka mukailee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Näiden tavoitteiden tarkoituksena on pienentää ja lopulta muuttaa negatiiviseksi ihmiskunnan ilmastopäästöt jolloin käynnissä oleva ilmaston lämpeneminen pyritään saamaan pysäytettyä 1,5-2 celsius-asteeseen. Tällä hetkellä ilmasto on lämmennyt keskimäärin yhden asteen ja hiilidioksidin (jota pidetään keskeisimpänä ihmisten ilmastopäästönä) määrä ilmakehässä on n.410ppm (Parts Per Million=miljoonasosaa) ja se lisääntyy vuosittain n.2ppm.

Kausaliteetilla tarkoitetaan syy-seuraus -suhdetta. Aina kun jotain tapahtuu on sille syy, tiesimme sitä tai emme. Ihmisten tekemisten syyt perustuvat järkeen, tunteisiin, uskomuksiin tai velvollisuuksiin, joita voimme selvitellä yleensä melko menestyksekkäästi tutustumalla tekijään tai tekijöihin. Luonnon tapahtumille syiden löytäminen on pidempi prosessi, joka perustuu tieteelliselle tutkimukselle. Vähintään yhtä kiinnostavaa on selvittää seurauksia sillä niiden pohjalta voimme tehdä perusteltuja suunnitelmia tulevaisuutta varten.
"Hiilidioksidimäärän raju lisäys ilmakehään on koettu monta kertaa aiemminkin, eikä lopputulos ole koskaan ollut iloinen."
Ihmisten sivilisaatiot kaatuvat samoin kuin luonnon ekosysteemit, sillä hetkellä kun tarpeeksi moni asia menee pieleen. Ihmisten kuten luonnonkaan tapauksessa kukaan ei voi etukäteen sanoa mikä on se viimeinen tikki, sen huomaa vasta kun on liian myöhäistä. Jopa 2500 vuotta kestäneen Maya-kulttuurin lopun ajat alkoivat kun pitkään jatkunut liiallinen metsien hakkuu johti osaltaan pitkiin kuivuuskausiin. Kuivuus toi nälänhädän, auktoriteettien hylkäämisen ja yhteiskuntarakenteiden romahtamisen. Sodat tappoivat satoja tuhansia ihmisiä ja kulkutaudit levisivät koko haavoittuneeseen valtakuntaan. Olemassaolonsa veitsenterällä keikkuneen kulttuurin kuolinisku saapui mereltä vuonna 1517 kun Espanjalaiset rantautuivat Meksikoon. Tarinassa on pelottavan paljon tuttuja elementtejä ja vaikka jotkut tässä mainitut syyt ovat vain yksiä monista tarjotuista selityksistä tiedämme varmasti niiden seuraukset: Pitkään kukoistanut yhteiskunta tuhoutui täysin.

Ilmastonmuutoksesta puhutaan usein siten, että se saadaan kuulostamaan teorialta, mutta hiilidioksidimäärän raju lisäys ilmakehään on koettu monta kertaa aiemminkin, eikä lopputulos ole koskaan ollut iloinen. Syitä ja seurauksia on mahdollista jäljittää, tämän meille kertovat mm.useat vahvistetut massasukupuutot joita planeettamme on kokenut. Maapallon merten ja ilmakehän hiilidioksidin määrää säätelee mm.luontainen karbonaatti-silikaatti-kierto jota voidaan kutsua planeetan termostaatiksi.


Lyhyesti selitettynä kiertokulku toimii näin: Ilmakehän hiilidioksidi reagoi sadeveden kanssa tehden siitä aavistuksen verran hapanta. Sade piiskaa kalliota vasten vuosisatojen ja tuhansien ajan liottaen niistä hitaasti aineita kuten kalsiumia, jotka sitten valuvat veden mukana vesistöihin ja meriin. Siellä nämä aineet keräytyvät eliöiden kuten korallien, merisiilien ja planktonin kehoihin toimien rakennusaineena. Eliöiden kuollessa ne putoavat merenpohjaan ja muuttuvat ajanmyötä kalkkikiveksi. Tällä luonnollisella tavalla ilmakehän hiilidioksidi muuttuu kiinteään muotoon ja säilöytyy syvälle maankuoreen.

Ajan myötä tämä kiertokulu voisi poistaa ilmakehästä liikaa hiilidioksidia, jonka seurauksena ilmasto kylmenisi liian kylmäksi elämälle. Kierto kuitenkin jatkuu luonnollisena siten, että varsinkin mannerlaattojen rajakohdissa esiintyvät tulivuoret ja geologisesti aktiiviset alueet syytävät hiilidioksidia takaisin ilmakehään tasaiseen tapaan. Ihminen vääristää tätä luonnollista kiertokulkua nykyään lisäämällä hiilidioksidia ilmakehään 100 kertaa enemmän kuin tulivuoret normaalisti tekevät. Kerrataanpa nopeasti myös miten tämä tapahtuu: Kun sytytät puun palamaan niin valo ja lämpö, jonka voit aistia on kirjaimellisesti vuosikymmenten aikana puun kasvussaa hyödyntämää auringonvaloa. Vapautuva hiilidioksidi on täysin samaa hiilidioksidia jota puu hengitti sisäänsä yhteyttääkseen eli tuottaakseen sokereita ja tärkkelystä rungon ja lehtiensä rakennusaineeksi. Öljy on esihistoriallisista kasveista ja meren eliöistä miljoonien vuosien aikana syvällä maan alla syntynyttä nestemäistä ainetta, jossa on puun tapaan tallella sen raakamateriaalin omaksuma auringon energia ja yhteyttämä hiilidioksidi.


Päinvastoin kuin luonnon omissa prosesseissa, ihminen vapauttaa nyt kaiken tämän energian ja hiilidioksidin (ja ison liudan muitakin aineita) geologisessa silmänräpäyksessä ilmakehään lämmittääkseen talojaan, ajellakseen autoillaan ja lentääkseen uittamaan varpaitaan jossain kaukaisessa meressä. Pienen hetken ajan tämän ainutlaatuisen helposti hyödynnettävän energian käyttöönotto on nostanut ihmiskunnan hyvinvointia ja oli kiistämättä suuressa osassa kehittämässä länsimaista yhteiskuntaa. Itsekin voin tässä oman kodin lämmössä näpytellä läppäriäni pohjimmiltaan siksi, koska ihmiskunta koki teollisen vallankumouksen öljyn avulla kolmisensataa vuotta sitten.

Viimeisen sadan vuoden aikana on kuitenkin viimeistään käynyt selväksi, että tämän mustan kullan tuottamaa hyvinvointia on jaettu äärimmäisen epäoikeudenmukaisesti. Öljyn hyödyntämisestä saatua voimaa on käytetty (ja käytetään edelleen) räikeästi heikompien sortamiseen ja öljyvarantojen haltuun saamiseksi on käyty lukuisia sotia. Viimeistään nyt kun vaihtoehtoiset energiamuodot kehittyvät vauhdilla tulisi öljyn tuottamalla vauraudella kyllästettyjen länsimaiden toimia vastuullisesti ja huolehtia siitä, että nyt kehittyvät yhteiskunnat hyödyntävät kasvussaan ympäristön ja inhimillisyyden kannalta kestävämpiä energiamuotoja ja toimintatapoja. Köyhät vuosikymmeniä tai -satoja riistetyt kehitysmaat eivät voi olla suunnannäyttäjiä tai maksaa uusien teknologioiden kehittämisestä.
"Ihminen syytää ilmakehään kymmenien tuhansien vuosien hiilidioksidimäärät muutamassa vuosikymmenessä ja jumittuu sitten väittelemään ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista."
Palataksemme vielä karbonaatti-silikaatti -kiertoon, maapallon historiassa on toisinaan tapahtunut katastrofaalisen suuria tulivuoren purkauksia, jotka ovat hetkessä syytäneet ilmakehään valtavasti hiilidioksidia, johtaen näin ilmaston nopeaan lämpiämiseen. Lämpiäminen sitten aiheuttaa enemmän sadetta, sadeveden happamuuden kasvua ja sitämyöden enemmän kivien rapautumista. Permikauden massasukupuuton yhteydessä massiiviset laavakentät ja tulivuorenpurkaukset ovat voineet nostaa ilman hiilidioksidipitoisuuden jopa 2000ppm asti. Tällaisiin lukemiin ei yksinään fossiilisten polttoaineiden polttamisen kautta voida tällä kierroksella päästä (takaisinkytkentöjen avulla ei ehkä kauas jäädä), mutta on tärkeä ymmärtää että tärkeintä ei ole muutoksen määrä vaan sen nopeus. Ihminen syytää ilmakehään kymmenien tuhansien vuosien hiilidioksidimäärät muutamassa vuosikymmenessä ja jumittuu sitten väittelemään ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista. Karbonaatti-silikaatti -kierto kyllä hoitaa ilmakehän koostumuksen ennalleen lopulta, mutta ihmiskunnalla ei ole mahdollisuuksia odottaa sen vaatimia miljoonia vuosia.


Usein kuulee sanottavan että ihminen on tulivuorten rinnalla liian mitätön pystyäkseen vaikuttamaan planeetan mittakaavan asioihin. Maapallon historiassa kuitenkin mitättömiltä näyttävät bakteerikokoluokan pieneliöt ovat muokanneet esim merien ja ilmakehän kemiallista koostumusta vaikuttaen vähitellen koko planeetan mittakaavalla. Ei ole vaikea uskoa että ihminen, joka on valjastanut mm.40% koko planeettamme maa-alueesta maanviljelylle pystyisi vaikuttamaan ympäristöön globaalilla tasolla. Päivittäin valtavia monimuotoisia ja elämää pursuavia metsäalueita muutetaan yksitoikkoisiksi palmuöljy-, maissi- tai soijamonokultuureiksi eikä suinkaan siksi että paikalliset ihmiset saisivat syötävää vaan valtaosin eläinten rehuksi tai biopolttoaineiksi. Kun kasveja syötetään eläimille ja koneille vain jotta ihminen saisi syödä lihaa ja päristellä moottoreita kärsivät samaan aikaan viljelyalueiden paikalliset yhteiskunnat ruoka- ja vesipulasta. On täysin kiistämätön fakta että kasvien syöttäminen lihantuotantoketjun eläimille (samoin muuten hyönteisille, joiden proteiinista yritettiin taannoin tehdä pientä hypeä) on monta kertaluokkaa tehottomampaa kuin jos ihminen söisi kasviravinnon suoraan.

Ilmaston ja merten lämmetessä joutuvat sekä maa- että merielävät sopeutumaan tai vaihtamaan maisemaa sopivampaan lämpötilaan. Käytännössä tämä tarkoittaa pohjoisella pallonpuoliskolla eliöstön siirtymistä kohti pohjoista. Monilla lajeilla tulee vastaan elinalueen raja jäämerelle saapuessaan ja ne kuolevat pois. Osa lajeista (esim linnut) voivat muuttaa vielä tätäkin pohjoisemmaksi, ainakin kunnes eivät enää voi. Asuinalueiden katoamisen ja jäätiköiden sulamisen yhteydessä puhutaan (ja vielä useammin näytetään kuvilla) myös jääkarhujen hankaloituvasta tilanteesta. Niin upeita eläimiä kuin jääkarhut ovatkin ohjaa tämä toistuva mielikuvamarkkinointi ymmärrystämme väärään suuntaan. Lämpenevä meri ja hupenevat jäätiköt uhkaavat suoraan ihmiskunnan selviytymistä kun kalastamalla saadun ravinnon hankkiminen vaikeutuu (Pohjanmerellä eläinplankton on viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana siirtynyt yli 1000km pohjoisemmaksi). Yli 500 miljoonaa ihmistä on suoraan riippuvainen korallilauttojen tarjoamasta ravinnosta ja lämpiävä vesi valkaisee ja tuhoaa koralleja tehokkaasti. Meriveden happamuus on lisääntynyt teollisen vallankumouksen jälkeen jo 30% ja jatkaa kasvuaan, se estää koralleita muodostamasta kestävää kalkkikuorta. Maanviljelylle sopivien alueet vähenevät mm.tulvatuhojen lisääntyessä ja kasteluvesien puuttuessa. Ainakin itseäni aktivoi ilmastotalkoisiin jokseenkin enemmän ihmiskunnan kuin jääkarhujen tulevaisuus.


Mannerlaatat liikkuvat planeettamme pinnalla noin samaa vauhtia kuin mitä ihmisen kynnet kasvavat. Pitkien aikojen kuluessa ne ovat useaan kertaan yhdistyneet ja erkaantuneet ja näin vaikuttaneet niiden pinnalla elävien kasvien ja eläinten elinympäristöön. Miljoonia vuosia omiin elinympäristöihinsä erikoistuneet ja sopeutuneet eliöt ovat voineet mannerten yhdistyessä levitä nopeasti laajasti uusille alueille ja ajaa paikalliset eliöt sukupuuttoon köyhdyttäen samalla monimuotoisuutta. Tämä on myös yksi niistä luonnollisista ilmiöistä joita ihminen toistaa tuhansia kertoja luontoa tehokkaammin. Laivaliikenne on historiallisesti levittänyt rottapopulaatioita ja simpukkalajeja ympäri maailmaa aiheuttamaan laajaa tuhoa paikallisissa ekosysteemeissä. Mitä köyhempää luonnon monimuotoisuus on niin sitä helpompi se on romahduttaa.

Ihminen on maapallolla uusi tulokas. Olemme saaneet paljon aikaiseksi lyhyessä ajassa ja sanotaan että nerokkuudellemme ei ole rajoja. Emme toistaiseksi kuitenkaan ole saaneet aikaan planeetanlaajuista hallintoa, joka pystyisi reagoimaan globaaleihin ongelmiin nopeasti ja tasapuolisesti. Joudumme siis toistaiseksi luottamaan paikallisiin hallintomalleihin ja niiden hitaaseen toimintaan ja huonoon hyötysuhteeseen. Toivoa sopii että täällä pohjoisessa Rinteen hallituksen tuoreet päätökset johtavat ilmaston lämpenemistä ehkäiseviin seurauksiin, päätöksiä on onnistuttu tekemään mutta nyt on toimeenpanon aika. Tuloksia ei tulla näkemään tällä eikä vielä seuraavallakaan hallituskaudella, mutta merkittäviä päätöksiä ja linjoja voidaan ja pitää tehdä nyt. Käynnissä olevan kuudennen sukupuuttoaallon luulisi olevan tarpeeksi painava syy myös henkilökohtaisten muutosten toteuttamisille. Kaikki keinot on otettava käyttöön, sillä muuten saatamme itse olla lunastamassa paikkaamme katoavien lajien joukosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti