Tunnisteet

ilmastonmuutos hiilijalanjälki lentomatkailu #nofly #zerofly asennemuutos juna Korona Korona-virus bussi ilmastoteko kulutus muutos tukilakko zerofly ilmastotietoisuus kasvissyönti laivamatka 3Dolli BIOS CO2 Climate Change IPCC Kanaria Pariisin ilmastosopimus Quorn ajansäästö ajatteleminen autoilu empatia ennakkoluulo eurooppa henkilökohtainen heräte-virta ilmastoahdistus ilmastolakko ilmastosopimus joseph romm kalastus kapitalismi katkaisintöpseli kauramaito kirja kokonaisuus laiva lihansyönti lobbaus onnellisuus politiikka some sopeutuminen sähkönsäästö sähkösopimus takaisinkytkentä telttailu tulevaisuus turvallisuus vaalit viestintätuki wegetarismi yritys 2020 30 työpäivää Agenda-Art2030 Auttiköngäs COP25 COP26 Covid-19 Glasgow Harari Helvetinkolu Härkis Juha Sipilä KIKY Kalajoki Kuopio Kuusniemi Lauhanvuori Leonardo DiCaprio Martin Scorsese Nyhtökaura Oma maa Powerpark Rovaniemi SPR Sapiens Suez Suomi Suurpetokeskus Tampere Unimyrsky Visulahti algoritmi arjen muutos autoloma automaatio bad religion black friday bruttokansantuote chris rea dialogi dokumenttielokuva e-kirja eduskuntavaalit ekologinen jälleenrakennus ekologisuus energiakriisi energian aika etiikka frisbee-golf greta thurnberg grillaus hallitus hallitusohjelma harrastus hiilidioksidi hullut päivät hurrikaanit hyvän sään aikana hyönteiset ilmainen ilmastokatastrofi ilmastomarssi investointi joker jumala juomavesi jääkausi kWh kansallispuisto karate kasvihuoneilmiö kasvislounas katalysti keikahduspiste kerskakulutus keskustelu kestävä kehitys kesäloma kiire konsumerismi korallit kosteusprosentti kotikoulu kotiopetus kuivuminen kupla kuukausimaksu kuumeneminen kvanttifysiikka lama lapset lapsiperhe lenkkeily lihantuotanto lomamatka loppupeli lukeminen luomu lämpötila mainos markkinatalous massamuutto massasukupuutto matkatoimisto megadeth merenpinnan nousu mikromuovi minigolf monimuotoisuus musta hevonen mökki naomi klein network on-demand osakkeenomistaja ozzy osborne patikointi peak point pohjalämpö pohjoisnapa polarisoituminen punk-lyriikka puutarha päiväkirja päästörajoitukset retkeily rihmasto robotti robottien kukoistus rohkeus ruokavalio ryhmächat saksa seikkailu sisustaminen sisälämpötila soijarouhe sosiaalinen media sota sovellus stam1na standby power stratovarius sukupuuttoaalto supersankari suuryritykset sähkölämmitys säästö taantuma taide taideterapia talouskasvu tarina testament tiede tieto tina totuus tuhlaaminen tupakka työpaikka ukraina ulkolämpötila uskonto utopia uusi normaali vaaliväittely vaellus vallankumous valtio verotus video ydinvoima yhteiskäyttö ylikulutus ympäristö yrittäjä älysähkö

perjantai 10. helmikuuta 2017

Mistäs on tullut maksettua?

Ostinpa energiamittarin ja totesin että energian järkevä käyttäminen tulee halvaksi. Vietin yhden lauantai-iltapäivän mittaillen kodin eri sähkölaitteiden kulutuksia ja löysin helppoja säästämisen paikkoja. Uskoakseni kyseessä on yksi helpoimmista tavoista startata omia ilmastotalkoita, joten nyt mieli avoimeksi ja jatka lukemista.
"Kodin hiilijalanjälkeä voi pienentää helposti vaihtamalla sähkösopimuksen uusiutuviin energioihin ja vähentämällä sähkönkulutusta"

Sähkönkulutusmittari on kätevä kapistus jonka avulla kodin energiankulutusta voi helposti optimoida.
Nykyisessä ilmastonmuutoksen maailmassa säästöiksi ei voida laskea ainoastaan kaiken toiminnan rahallista arvoa vaan myös ympäristövaikutusta (eli laskennallista hiilijalankeä jota jokainen kilowatti kasvattaa tyypillisellä sekasähkösopimuksella n.260g). Kokonaisuudessaan keskiverto suomalaisen vuosittainen CO2-jalanjälki on n.8000-10000 kiloa, josta asumisen osuus n.30%, liikkumisen 20%, ja ruoan 18%. Muut ulkoiset palvelut yms täyttävät loput 32% (tässä mielenkiintoinen WWF:n kirjoitus aiheesta suomeksi). Kodin hiilijalanjälkeä voi pienentää helposti vaihtamalla sähkösopimuksen uusiutuviin energioihin ja vähentämällä sähkönkulutusta. Kaltaiseni kerrostaloasuja ei oikein voi aurinkokennoja tai maalämpöä hyödyntää, joten niistä en nyt tässä blogauksessa enempää kirjoita. Tosin pienen mittakaavan aurinkovoimasta kirjoittelin viime kesänä jutun toiseen blogiin, joka kiinnostuneiden kannattaa ehkä lukaista läpi.
"Useat laitteet kuluttavat sähköä ollessaan pois päältä ns.valmiustilassa. Virrankulutus valmiustilassa on pientä, mutta pienikin kulutus kasvaa ajan kuluessa merkittäväksi."
Energiamittari on yksinkertainen kapistus: se kiinnitetään töpselin ja sähköjohdon väliin ja se kertoo (mittarin mallista riippuen) Ampeerit, Watit, Voltit ja mittarista riippuen ehkä vielä kuluneen rahankin. Asia joka sähkölaitteiden virrankulutuksessa on merkillepantavaa on se, että useat laitteet kuluttavat sähköä ollessaan pois päältä ns.valmiustilassa. Virrankulutus valmiustilassa on pientä, mutta pienikin kulutus kasvaa ajan kuluessa merkittäväksi. Esimerkiksi jos laitetta käytetään vuorokaudessa keskimäärin 1h ajan tarkoittaa se sitä että valmiusvirtaa kuluu vuorokaudessa 23h ajan. Vaikka valmiusvirran kulutus tuntuisi yhden laitteen osalta per-tunti olevan lähes mitätöntä niin yhdessä niistä koostuu merkittävä osa länsimaisen yhteiskunnan asumiskulutuksesta (tutkimusten mukaan n.5-10%)

Tässä muutamia omien sähkölaitteiden kulutuslukuja sekä valmiustilassa, että toiminnassa. Vertailun vuoksi voidaan arvioida että yhden kilowattitunnin (kWh) energia vastaa peruspyöräilijän (tehona 200W) vauhdilla 5h kuntopyörän selässä tai uima-altaallisen verran (22700 litraa) vettä vesiturbiinista läpi.

32-tuumainen lcd-televisio (vuosimallia 2010), käyttö vuorokaudessa 1,5h (suluissa 1h kulutus)
Kulutus katseluajalta /kk 3.5 kWh (79W/h)
Kulutus valmiustilassa /kk 10.8kWh (3 x enemmän kuin katsellessa!!) (16W/h)

-> Kuka haluaisi kuntopyöräillä 50 tuntia kuukaudessa jotta voisi pitää televisionsa valmiustilassa?

Pöytätietokone (vuosimallia 2012), käyttö vuorokaudessa 1h
Kulutus käyttöajalta /kk 1.9kWh (64.4W/h)
Kulutus valmiustilassa /kk 9.3kWh (13.8W/h)

-> HUOM! Virtaa menee kuukaudessa 5 x enemmän valmiustilassa kuin käytössä. Tietokone on siis kytkettynä pois päältä eikä varsinaisessa windowsin valmiustilassa. Tähän lukemaan ei ole laskettu monitorien kulutusta ollenkaan.

Astianpesukone (vuosimallia 2011), käyttö vuorokaudessa 1 pesu (1,5h)
Kulutus käyttöajalta /kk 34.5kWh (920W)
Kulutus valmiustilassa /kk 0.77kWh (1.15W/h)

-> Toisinaan kannattaa kääriä hihat ja hoitaa tiskaus perinteiseen tyyliin

Wii-U -pelikonsoli, käyttö päivässä arviolta 3h
Kulutus käyttöajalta /kk 5.3kWh (59.8W)
Kulutus valmiustilassa /kk 1,55kWh (2.3W)

-> pelikonsolivertailussa Wii ja Wii-U ovat selkeästi vähiten virtaa vievät modernit konsolit.

Kuten näistä esimerkeistä näkee voi merkittävä osa kodin sähkönkulutuksesta olla huomaamatonta valmiustilakulutusta. Katkaisimellisilla jatkojohdoilla (á 6€) voi laitteet helposti sulkea aina käyttämättömäksi ajaksi ja ne maksavat itsensä nopeasti takaisin sähkölaskussa. Itse hankin katkaisinroikat sekä kotiin että työpaikalle ja nollasin valmiusvirrat lähes kokonaan - mikset sinäkin?


Katkaisimella varustettu töpseli on helppo kytkeä päälle ja pois tarpeen mukaan, lapsikin sen osaa.
"Kaukolämmitetyssä kerrostaloasunnossa ensimmäisen katkaisintöpselikuukauden jälkeen sähkönkulutus oli pudonnut 20% edellisten vuosien vastaavan kuukauden kulutuksesta."
EU vaikuttaa myös lainsäädännöllä herätevirtojen määriin, mutta tämä koskee siis vain uusia laitteita, jos kotonasi on vanhoja laitteita voi niiden kulutus olla yllättävän suuri. Myös laitteet jotka ovat yhteydessä Internetiin voivat myös lepotilassa ollessaan kuluttaa huomattavasti enemmän kuin offline-laitteet.

Valmistin googlen drivelle julkisesti jaettavan sähkönkulutustaulukon, jonka voit helposti kopioida itsellesi ja laskea omien mitattujen laitteidesi sähkönkulutusta. Taulukossa on oletuksena kymmenen riviä ja ne ovat nimettyinä laitteille joita oletuksena useimmista asunnoista löytyy. Ensimmäinen rivi on esitäytetty malliksi. Korvaa tarvittavat taulukon laitteet omillasi ja seuraa kulutustasi.

Sähkönkulutusmittareita myydään kodin elektroniikkaliikkeissä muutamalla kympillä tai niitä voi lainata luultavasti sinunkin sähköntoimittajaltasi. Mittarin käyttö on yksinkertaista ja turvallista eikä se vaadi sähköalan osaamista.

Muista että pelkästään rahallisen säästön lisäksi pitäisi huomioon ottaa sähkönkulutuksen ympäristövaikutukset, joten vaikka rahallinen säästö muutaman kymmenen kilowattitunnin vähentämisestä ei tunnu tärkeältä, on sillä silti suuri vaikutus nettopäästöihin kun vähentäjiä on vaikka sata, tuhat tai miljoona. Itselläni tavallisessa kaukolämmitetyssä kerrostaloasunnossa ensimmäisen katkaisintöpselikuukauden jälkeen sähkönkulutus on pudonnut 20% edellisten vuosien vastaavien kuukausien kulutuksesta. Selkeiden tulosten seurauksena syntyvälle hyvälle mielelle lasken muuten myös arvoa, sitä vaan en syötä excel-taulukoihin vaan jaan läheisilleni :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti