Säästetään sähköä mökin talvilämmityksessä...

Sukumme yhteinen kesämökki on kutsumanimestään huolimatta ympärivuotiseen käyttöön soveltuva. Hirsirakenteinen 70-luvun loppupuolella rakennettu yksikerroksinen mökki ei ole lämpöeristykseltään erityisen energiatehokas, mutta pysyy kyllä mukavan lämpimänä kunhan polttelee puita takassa ulkolämpötilasta riippuen sopivin välein.

Lämpöä ylläpidetään mökillä myös sähköpattereiden avulla ja niillä on myös aiempina talvina pidetty mökissä pieni kosteusvaurioita estävä pohjalämpö. Pohjalämpö on asetettu mutu-tuntumalla ja sähkölaskut ovat olleet tasaisen suuria jo ennen nyt käynnissä olevaa energiakriisiä. Tänä syksynä kasvavista ylläpitokustannuksista puhuessamme ajattelin että mökin lämmityskuluja olisi aika järkeistää, tuoda järjestelmään hiukan älyä ja säästää samalla selvää rahaa.

"Mitä enemmän mökin lämmittämisestä säästetään rahaa, sitä enemmän sitä on käytettävissä mökin muuhun ylläpitoon kuten korjauksiin ja kehittämiseen."

SUUNNITTELU

Kosteus pyrkii aina siirtymään sinne missä on kylmintä. Lähtökohta oli siis yrittää pitää mökin lämpötila aina muutaman asteen lämpimämpänä kuin ulkolämpötila ja näin estää kosteuden siirtyminen ulkoa sisälle. Tarvittiin siis ainakin sisä- ja ulkolämpötilamittari joita voisi seurata etänä. Tämän lisäksi tarvittiin joku keino kytkeä etänä sähköpattereita päälle ja pois tarpeen mukaan, jotta lämpötila saataisiin pysymään sopivana kuluttaen mahdollisimman vähän sähköä. Mökin sisätilan kosteusprosentti olisi myös hyvä tietää sillä jos kosteusprosentti ylittää 70% niin homevaurion riski kasvaa.

ÄLYKKÄÄN POHJALÄMMITYKSEN TOTEUTUS

Yllätyksekseni mikään palveluntarjoaja tai elektroniikkatarvikkeita myyvä liike ei suoraan tarjonnut tähän tarpeeseen ns.avaimet käteen- pakettia, jossa olisi kaikki tarvittavat osat ja logiikka valmiina seinään kytkettäväksi. Piti siis itse pohtia kokonaisuuden logiikka ja sitten etsiä tarpeeseen sopivat osat. Onneksi tällainen pohdinta on itselleni mielekästä ja tarjoaa mahdollisuuden luoviin ratkaisuihin.

Tässä kohtaa totean että myöhemmin tekstissä olevat linkit ja maininnat joihinkin tiettyihin kauppoihin eivät ole tarkoitettu mainoksiksi. Haluan vaan tehdä lukijoille mahdollisimman helpoksi löytää tarvittavat tuotteet, jos joku haluaa vastaavaa systeemiä rakentaa. Muualtakin vastaavia tuotteita löytyy ja hintoja kannattaa tietysti aina vertailla.

Päädyin kokonaisuuteen joka sisälsi kolme sähköpatteria. Näistä pienin 400w pikkupatteri ja kaksi muuta hiukan isompia puhaltimillä varustettuja malleja. Näistä 400w pikkupatteri oli ainoa joka piti tässä vaiheessa ostaa. Puuilosta ostin Harju öljytäytteisen lämmittimen hintaan 55e, muut jo mökiltä löytyivät. 

Päätin kytkeä 400w patterin termostaatilla varustettuun pistorasiaan, joka automaattisesti antaisi virtaa jos lämpötila lattianrajassa laskisi alle säädetyn asteen, näin ollen mökin lämpötila olisi edes jonkunlaisessa automaattisessa valvonnassa vaikka itse en muistaisikaan sitä jatkuvasti seurailla. Puuilosta löytui tähän sopiva Axxel-ämpötilavahti n.30e hintaan.

Lämpötilan ja kosteuden etämittaamiseen tarvittiin nettiin yhteydessä oleva keskusyksikkö sekä siihen sopivat anturit. Meillä mökiltä jo 4G-mobiilinetti löytyi valmiina joten sitä ei tarvinnut tässä yhteydessä hankkia. Verkkokaupasta löysin TFA-Weatherhub 8229 aloitussetin hintaan 119e. Se sisälsi lämpötila- ja ilmankosteusanturit. Lisäksi ostin vielä toisen lämpötila-anturin jolla sain mitattua sekä sisä- että ulkolämpöä, sen hinta oli 39e. Tämän setin nettiin kytkeminen oli todella helppoa. Kytkeminen tapahtui hetkessä ja lämpötilat alkoivat samantien ilmestyä puhelimen sovellukseen. Sovellus on englanninkielinen, mutta silti helppokäyttöinen.

Pattereiden päälle ja pois kytkemiseen etänä tarvitsin vielä nettiin kytkettäviä älypistorasioita. Verkkokaupasta hain myös nämä. Nedis SmartLife-pistorasiat olivat kustannustehokas valinta hintaan 19e/kpl. Näissäkin nettiin kytkeminen kävi helposti. Kännykkään ladattava sovellus lähti heti toimimaan ja oli vielä suomenkielinenkin.

Seuraavassa kaaviossa näytän vielä koko järjestelmän pelkistettynä.

Punainen: sähköpatterit, Keltainen: termostaattitöpseli, Vihreä: älypistorasiat, Sininen: lämpötilan ja kosteuden etämittaus. Wifireititin jakaa järjestelmän nettiin jossa sitä voi seurata ja ohjata kännykkäsovelluksilla.

Puhelimen sovelluksesta voi seurata mökin sisä- ja ulkolämpöä graafisesti. Pienet muutokset ylös ja alas sinisellä käyrällä ovat 400W patterin kytkeytymiset päälle ja pois ajastamani aikataulun mukaan käyttäen älypistorasiaa, tällä tavoin patteri on päällä vain noin puolet vuorokaudesta.

Lämpötilan ja kosteuden mittausdataa voi puhelimen sovelluksesta
seurailla helposti. Sovellukseen voi myös asettaa hälytyksiä joista tulee
ilmoitus kun lämpötila tai kosteus saavuttaa jonkun määrätyn arvon.

Älypistorasioiden suomenkieliseen puhelinsovellukseen on helppo lisätä pistorasioita, ohjata niitä verkon yli ja aikatauluttaa tehtäviä.

VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN

Pitää tietysti kysyä että onko tällaisessa näpertelyssä sitten lopulta mitään järkeä, tuleeko selvää rahallista säästöä ja kuinka kauan menee että järjestelmään investoidut n.250e saadaan kuoletettua? Vertailukohtana käytän tässä 2021 marraskuun sähkölaskua ja 2022 lokakuun sähkölaskua, jotka olivat kirjoitushetkellä saatavissa.

Marraskuu 2021
Sähkönkulutus 515kWh
Hinta 7,95c/kWh
Yhteensä 40,95e

Lokakuu 2022
Sähkönkulutus 59kWh
Hinta 33c/kWh
Yhteensä 19,50e

Sähkön hinta on meidän tapauksessa vuonna 2022 yli nelinkertainen edellisvuoteen verrattuna, mutta sähkönkulutus pieneni melkein yhdeksän kertaa pienemmäksi. Lopulta sähkön kuukausilasku pieneni enemmän kuin 50% (sähkön siirtohintoja ei ole tähän laskettu mukaan sillä niihin ei voi itse vaikuttaa). Tämän lisäksi älypistorasioiden puhelinsovelluksessa on mahdollisuus aikatauluttaa pistorasioiden toimintaa, jolloin sähkökulutusta voi edelleen vähentää ja keskittää pörssisähköä käytettäessä yön halvemmille tunneille.

Lämmityksen tarpeeseen vaikuttaa tietysti monta muuttujaa kuten ulkolämpötila, rakennuksen eristys, mökin käyttöaste jne. mutta mielestäni on aika selvää että meidänkin olisi kannattanut jo vuosia sitten järkeistää mökin talvilämmittämistä. Kyse ei ole pelkästään siitä että säästetään sähköä tai pelastetaan maailma vähentämällä kuluttamista vaan myös selkeä rahan säästäminen. Mitä enemmän mökin lämmittämisestä säästetään rahaa, sitä enemmän sitä on käytettävissä mökin muuhun ylläpitoon kuten korjauksiin ja kehittämiseen. 

Jos olisimme jatkaneet mökin pohjalämmön ylläpitämistä kuten aiempina talvina olisi kuukausilasku ollut nyt noin 170e+sähkönsiirtomaksu (joka sekin kasvaa kulutettujen kWh määrän mukana). Täten menee siis vain vajaa kaksi kuukautta että 250e laiteinvestoinnit maksavat itsensä takaisin.

Oma johtopäätökseni tästä projektista on, että jokaisen mökinomistajan kannattaa toteuttaa jonkinlainen päivitys älykkäämpään ja monin tavoin kestävämpään lämmittämiseen. Suuren osan ajasta käyttämättömänä olevat tilat vaativat usein pohjalämmitystä kosteusvaurioiden välttämiseksi ja esimerkiksi tällä tavoin sen voi toteuttaa älykkäästi. Siinä säästää selvää rahaa.

Torjumisesta sopeutumiseenko?

 

Länsimaailma heräsi ilmastonmuutoksen torjuntaan ei ainoastaan harmillisen myöhässä, mutta kuten olemme joutuneet huomaamaan, myös täysin väärään aikaan. Pariisin vuoden 2015 historiallista ilmastokokousta seuranneet viisi vuotta loivat mielikuvaa siitä, että vaikka puheet muuttuivat liian hitaasti teoiksi niin jotain silti tapahtui ja ehkäisytoimien periaattelinen vastustaminen vaikutti ainakin omasta mielestäni vähentyvän. Sitten tuli Covid ja siirsi koko sivilisaation huomion toisaalle. Samalla se paljasti myös sen tosiasian, että vaikka edellisten vuosien kollektiivinen huomio oli ilmastonmuutoksen lisäksi lähinnä poliittisissa kriiseissä (Trump, Brexit, pakoilaiskriisi) niin näennäisen kansainvälisen harmonian ja pitkästä rauhanajasta ja yhteistyöstä huolimatta taustalla vaikuttivat edelleen syvät nationalistiset ja jopa imperialistiset periaatteet. Ehkä me vain hetken luulimme asuvamme modernissa, ihmisarvoa ja elämää kunnioittavassa yhteiskunnassa?

Huolimatta siitä kuinka kansainvälisesti vertaillen enemmän tai vähemmän onnistuneesti Suomessa Korona-kriisi (toistaiseksi) läpikäytiin niin ilmastonmuutoksen torjunnalta se söi sille kertyneen momentin tyhjiin. Monet varmasti odottivat ja toivoivat, että Koronan hellitettyä palaisimme ruotuun jopa entistä päättäväisemmin suuren kriisin yhdistäminä ja alkaisimme pyrkiä kohti kestävämpää yhteiskuntaa ja päästöjen nollaamista. Sitten tuli Putinin hyökkäys Ukrainaan.

Lienee turha käyttää montaa riviä ilmastonmuutoksen torjunnan edistymisen kuvailuun tällä hetkellä kun huomio on siirtynyt sotaan Euroopassa. Huomaan kuitenkin itse palaavani uudestaan ja uudestaan ajatukseen että kuinka kaukana on se päivä kun ilmastonmuutoksen torjuntaan osoitettuja resursseja aletaan suunnata sopeutumistoimiin. Mikä on se ratkaiseva muutos? Entä mitä sopeutuminen sitten on, mitä toimia se vaatii kansalaiselta, yhteisöltä, valtiolta tai koko ihmiskunnalta? 

"Jos minun pitäisi hyväksyä tulevaisuus jossa ympäristö on globaalisti uhrattu kasvavalle taloudelle, kansallinen turvallisuus imperialistisille haaveille ja heikompien hyvinvointi oman edun tavoittelulle niin ensimmäiseksi täytyisi muuttua toiseksi ihmiseksi."

Lyhyt vastaus: ei aavistustakaan. Jos minun pitäisi hyväksyä tulevaisuus jossa ympäristö on globaalisti uhrattu kasvavalle taloudelle, kansallinen turvallisuus imperialistisille haaveille ja heikompien hyvinvointi oman edun tavoittelulle niin ensimmäiseksi täytyisi muuttua toiseksi ihmiseksi. Usein kuulee tarinoita ihmisistä, jotka ovat palanneet rikoksen tai muun epäeettisen toiminnan tieltä kaidalle polulle, tehneet ns. parannuksen ja ovat nyt yhteisen hyvinvointimme eteen työtä tekeviä yksilöitä. Kuka muistaa kuullensa ihmisistä jotka tietoisesti ovat hylänneet kaikenlaiset kestävät arvonsa ja päättäneet alkaa nykystandardeilla “pahiksiksi”? Enkä nyt tarkoita tilanteita joissa tilaisuus on tehnyt varkaan tai joissa vaikeat olosuhteet tekevät lain kiertämisestä liian houkuttelevaa. Ei, tämä muutos tarkoittaisi kokonaisvaltaista muutosta ajattelutavassa, itsensä aivopesemistä. Jotta olet valmis siirtämään kestämättömät ja itsekkäät - tulevaisuuden maailmaan sopeutuneet - toimintatapasi myös omille lapsillesi pitää sinun uskoa niihin jo melko sokeasti.

Uskon kyllä että itsekin tarpeen tullen voin tarttua aseeseen ja puolustaa perhettäni, yhteisöäni ja hyvinvointia minullekin yli 40 vuotta tarjonnutta kotimaatani sitä valtaamaan tulevilta ulkoisilta voimilta, mutta on hyvin vaikea uskoa että kriisin väistyttyä kotiin palaisi enää sama mies, jos edes palaisi ensinkään. Sotarintamalla itsensä aivopeseminen on varmasti helpompaa kuin abstraktilta kuulostavan “toivottoman tulevaisuuden” äärellä. Taistelukentällä ei ole tilaa rakkaudelle, myötätunnolle tai armolle. Ne voidaan korvata vihalla, katkeruudella ja armottomuudella, mutta jos sopeutuminen arvaamattomaan tulevaisuuteen tuo nämä tunteet myös arkielemään niin tuskin voidaan olettaa että mikään pitkäkestoinen rauha, turvallisuus tai elämänlaatu on saavutettavissa.

"Miten päättäjät esittäisivät asian kansalaisille? Miten vanhemmat esittäisivät asian lapsilleen? Voidaanko aktiivista päätöstä heikomman tulevaisuuden valitsemisesta tehdä, vaikka vaihtoehtoa ei olisikaan?"

Ihminen on sopeutuvainen ja muuttuneet olosuhteet alkavat hyvin nopeasti tuntua normaaleilta, mutta äkkiseltään sopeutumistoimet kuulostavat yksilötasolla paljon raskaammilta kuin torjuntatoimet. Jos maailmanpoliittinen tilanne yhtäkkiä heilahtaa vielä heikompaan suuntaan ja esim. Kiina, Venäjä ja osa muistakin Aasian maista päättäisi perustaa oman yhteisönsä ja lopettaa kaupankäynnin ja yhteydenpidon muuhun maailmaan (tämä on toivottavasti täysin älytön skenaario) niin voitaisiin varmaan ilmastonmuutoksen torjunnasta lakata samantien puhumasta länsimaissakin vaikka varsinaiset sotatoimet vältettäisiinkin. 

Mutta edelleen mieleeni tulee kysymys: miten päättäjät esittäisivät asian kansalaisille? Miten vanhemmat esittäisivät asian lapsilleen? Voidaanko aktiivista päätöstä heikomman tulevaisuuden valitsemisesta tehdä, vaikka vaihtoehtoa ei olisikaan?

On toki mahdollista että kriisi Ukrainassa saadaan päätökseen yllättävän pian ja maailman poliittinen ilmapiiri alkaa toipua esim. Yllättävän Venäjän vallanvaihdon seurauksena. Ukrainan valtion rajat saatetaan saada vedeltyä kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla ja yhteiskunnan rakentaminen entistä kehittyneemmäksi alkaa edetä sekin hyvää vauhtia. Suomen Nato-jäsenyys tai -jäsenyttömyys saattaa olla vaikuttamatta kansakuntamme turvallisuuteen ja hyvinvointiin ainakaan niitä heikentävällä tavalla ja ilmastonmuutoksen aktiiviset torjuntatoimet saadaan takaisin agendalle asian vaatimalla reippaudella ja…

Lopetan nyt tähän tällä kertaa sillä edeltävä kappale alkoi mielestäni kuulostaa vähintään yhtä uskomattomalta kuin miltä sota Euroopassa kuulosti vielä kolme kuukautta sitten. Olen muuten huomannut selviä muutoksia omassa ajattelussani viime kuukausien aikana, muutoksia jotka eivät mielestäni kehitä minua kohti sitä ihmistä, joka haluaisin olla. Tätä kyynisyyttä vastaan olen taistellut mm.tekemällä vapaaehtoistyötä SPR:n Ukraina-operaatiossa, josta olenkin saanut vastapainoa synkille ajatusleikeille. Perhe, työ, harrastukset ja ystävät toki auttavat myös ja ehkä tämän blogauksen avulla saan myös hiukan tätä asiaa kirjoitettua ulos kiertämästä päässäni ja ehkä joku teistä lukijoista saa myös lohtua ettei ole ainoa joka näitä epätoivottuja ajatuksia huomaa pohtivansa. Vittusaatana silti, ni.