Tunnisteet

ilmastonmuutos hiilijalanjälki lentomatkailu #nofly #zerofly asennemuutos juna Korona-virus bussi ilmastoteko muutos tukilakko zerofly Korona ilmastotietoisuus kasvissyönti kulutus laivamatka 3Dolli BIOS CO2 Climate Change IPCC Kanaria Pariisin ilmastosopimus Quorn ajansäästö ajatteleminen autoilu empatia ennakkoluulo eurooppa henkilökohtainen heräte-virta ilmastoahdistus ilmastolakko ilmastosopimus joseph romm kalastus katkaisintöpseli kauramaito kirja kokonaisuus laiva lihansyönti lobbaus onnellisuus politiikka some sähkönsäästö sähkösopimus takaisinkytkentä telttailu turvallisuus vaalit viestintätuki wegetarismi yritys 2020 30 työpäivää Agenda-Art2030 Auttiköngäs COP25 Covid-19 Harari Helvetinkolu Härkis Juha Sipilä KIKY Kalajoki Kuopio Kuusniemi Lauhanvuori Leonardo DiCaprio Martin Scorsese Nyhtökaura Oma maa Powerpark Rovaniemi Sapiens Suomi Suurpetokeskus Tampere Unimyrsky Visulahti algoritmi arjen muutos autoloma automaatio bad religion black friday bruttokansantuote chris rea dialogi dokumenttielokuva e-kirja eduskuntavaalit ekologinen jälleenrakennus ekologisuus energian aika etiikka frisbee-golf greta thurnberg grillaus hallitus hallitusohjelma harrastus hiilidioksidi hullut päivät hurrikaanit hyvän sään aikana hyönteiset ilmainen ilmastokatastrofi ilmastomarssi investointi joker jumala juomavesi jääkausi kWh kansallispuisto kapitalismi kasvihuoneilmiö kasvislounas katalysti keikahduspiste kerskakulutus keskustelu kestävä kehitys kesäloma kiire konsumerismi korallit kotikoulu kotiopetus kuivuminen kupla kuukausimaksu kuumeneminen kvanttifysiikka lama lapset lapsiperhe lenkkeily lihantuotanto lomamatka loppupeli lukeminen luomu mainos markkinatalous massamuutto massasukupuutto matkatoimisto megadeth merenpinnan nousu mikromuovi minigolf monimuotoisuus musta hevonen mökki naomi klein network on-demand osakkeenomistaja ozzy osborne patikointi peak point pohjoisnapa polarisoituminen punk-lyriikka puutarha päiväkirja päästörajoitukset retkeily rihmasto robotti robottien kukoistus rohkeus ruokavalio ryhmächat saksa seikkailu sisustaminen soijarouhe sopeutuminen sosiaalinen media sota stam1na standby power stratovarius sukupuuttoaalto supersankari suuryritykset säästö taantuma taide taideterapia talouskasvu tarina testament tiede tieto tina totuus tuhlaaminen tulevaisuus tupakka työpaikka uskonto utopia uusi normaali vaaliväittely vaellus vallankumous valtio verotus video ydinvoima yhteiskäyttö ylikulutus ympäristö yrittäjä

maanantai 2. lokakuuta 2017

Näetkö metsää puilta?

Vanha sanonta “näetkö metsän puilta” on ilmastonmuutoksesta puhuttaessa erittäin keskeinen kysymys. Useimmat uutiset ilmastonmuutoksesta kertovat jostain tietystä yksityiskohdasta, unohtaen maailmanlaajuisen kokonaiskuvan ja tekijät jotka vaikuttavat keskenään ristiin. Tässä blogauksessa haluan listata muutamia ilmastonmuutokseen liittyviä yleistyksiä, joita näkee uutisoinnissa ja kuulee usein aiheesta keskustellessaan.
"Ongelmien seurauksia voi koittaa ehkäistä ja säädellä byrokratialla loputtomiin, mutta jos niiden syntymistä ei ehkäistä ei niistä päästä koskaan eroon."
On tärkeä huomata kuinka kaikki seuraavat asiat liittyvät toisiinsa ja korostavat toistensa vaikutuksia. Luonnonilmiöistä puhuttaessa kerrannaisvaikutus on yleensä enemmän kuin yksittäisten osien summa, esim jos meriveden nousu aiheuttaisi 1-yksikön vahingon ja hurrikaani myös 1-yksikön vahingon niin yhdessä samanaikaisesti nämä saattavat aiheuttaa 3-yksikön vahingon.

Yksityiskohdista eli esimerkiksi yksittäisistä ilmastonmuutoksen seurauksista puhuminen siirtää huomion ongelman syntymisen estämisestä sen seurauksista jaarittelemiseen ja tämä on vahingollista etenkin kun puhujina ovat päättäjät. On selvää että ongelmien seurauksia voi koittaa ehkäistä ja säädellä byrokratialla loputtomiin, mutta jos niiden syntymistä ei ehkäistä ei niistä päästä koskaan eroon. Otetaanpa siis ensimmäinen yleistys:

Uhka: Helleaallot lisääntyvät
Väitetty ratkaisu: Ihminen sopeutuu kuumempaankin keliin.

Jos esimerkiksi korkeammat lämpötilat vaikuttaisivat ainoastaan ilman lämpötilaan niin tottahan toki ihminen voisi siihen sopeutua. Voisi vääntää ilmastointia lujemmalle ja kaataa kylmää sangriaa kannuun - problem solved!


Ongelma on kuitenkin tätä laajempi. Lisääntynyt kuumuus ja kuivuus vaikeuttavat jo nyt aurinkolomailijoiden yöunien lisäksi myös esim. maanviljelyä laajoilla alueilla Etelä-Euroopassa ja lähempänä päiväntasaajaa. Se sitten vuorostaan aiheuttaa työttömyyttä ja nostaa ruoan hintaa. Työttömyys ja hintojen nousu kiristää kansalaisten ja valtaa pitävien välejä ja johtavat usein yhteenottoihin. Yhteenotot muuttuvat nopeasti sodiksi jotka tuhoavat loputkin yhteiskunnan palveluista ja infrastruktuurista. Suuret pakolaisjoukot siirtyvät pois sota-alueelta, synnyttäen vastaanottajamaissa eripuraa ja siirtävät huomion jälleen kerran pois ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä yhden pienen yksityiskohdan - pakolaiskysymyksen - ratkaisun loputtomaan hieromiseen.

Uhka: Merenpinta nousee
Väitetty ratkaisu: Onhan ihmisillä pumppuja ja tulvavalleja.

Merenpinnan nousua vastaan taisteleminen tulvavalleilla, olivat ne kuinka nerokkaita insinööritaidon huippunäytteitä tahansa, on sekin resurssien ohjaamista ongelman ehkäisystä haittojen minimoimiseen. Vedenpinnan pelätään upottavan muutamia pieniä saarivaltakuntia kokonaan, mutta harvoin puhutaan ongelmista joita veden nouseminen aiheuttaa lukuisille suurkaupungeille ympäri maailmaa jo nyt. Esimerkiksi Miamissa veden nousu aiheuttaa päivittäisiä ongelmia, joita vastaan taistellaan pumpuilla ja valleilla (samalla kulutetaan paljon turhaan energiaa).

Samaan aikaan lämpimämmän ilmaston lämmittämä merivesi luo voimakkaampia myrskyjä entistä useammin ja korkea vesi nousee kaduille aiheuttamaan miljoonavahinkoja. Kun vahingot tietylle alueelle toistuvat tarpeeksi usein ei rakennuksille ja tonteille enää myönnetä vakuutuksia ja niiden arvo romahtaa. Tämä johtaa taas autioitumiseen ja jälleen kerran ihmiset siirtyvät muualle, eivätkä varmasti taaskaan kovin hyvin mielin.

Uhka: Juoma- ja viljelyvesi loppuu monilta alueilta ympäri maailmaa.
Väitetty ratkaisu: Vettä voidaan toimittaa muualta.

Kuumemman ilmaston kuivattaman maan viljely ja asukkaiden juottaminen ovat vaikeita asioita ratkottaviksi. Rikkaammilla valtioilla saattaa tilapäisratkaisuksi kelvata veden tuominen muualta, mutta pitkään ei kenelläkään ole varaa tällaiseen.


Kesien kuumetessa ja talvien leutoutuessa vuoristoissa sijaitsevat jäätiköt sulavat vuosi vuodelta enemmän ja keräävät talvisin vähemmän uutta jäätä. Nämä jäätiköt toimivat satojen miljoonien ihmisten pääasiallisena veden lähteenä ympäri maailmaa. Jos lämpenemisen annetaan jatkua nykyistä tahtia on edessä muutama vuosikymmen kasvavaa vedensaantia ja sitten nopeasti koittava veden loppuminen. Esimerkiksi Intia ja Pakistan saavat vetensä samasta vuoristosta ja kun vedentulo lakkaa niin näiden ydinasevaltioiden jo entisestään huonot välit joutuvat koetukselle.

Etenee tilanne Intian ja Pakistanin kesken sotaan tai ei on alueelta joka tapauksessa lähdössä lähivuosikymmeninä kymmeniä ellei satoja miljoonia ihmisiä vaeltamaan kohti alueita joissa on elämisen edellytykset, eli vettä. Se että meneekö jäätiköiden hupenemiseen 10, 25 vai 50 vuotta nähdään aikanaan. Ja ei, mistään muualta ei vettä saada jokia täyttämään, eli kun sulamisvedet loppuvat alue alkaa autioitua.

Uhka: Ilmastopakolaiset suuntaavat eurooppaan terrorisoimaan.
Väitetty ratkaisu: Rajavartioita voidaan lisätä ja muuttoliike hallita.
"Vuonna 2015 nähty satojen tuhansien ihmisten virta Eurooppaan saattaa hyvinkin muuttua kymmeniksi, jopa sadoiksi miljooniksi."
Kun pakolaiset ympäri maailmaa lähtevät liikkeelle ilmastosotien, veden loppumisen, kuivuuden, kuumuuden tai minkä tahansa näiden yhdistelmän johdosta, suuntaavat he kohti alueita joilla on elämisen edellytykset. Pohjoisen pallonpuoliskon teollistuneet valtiot ovat viimeisen 150 vuoden aikana olleet vastuussa lähes kaikista ilmastonmuutosta aiheuttavien kaasujen tuottamisista vieläpä usein vielä riistämällä raaka-aineita etelän köyhistä maista, aktiivisesti estäen niiden oman kehittymisen. Onkin kohtalon ivaa että nämä kapitalismin edelläkävijät ovat niitä jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta viimeisenä. Pahimmat vaikutukset iskevät ensimmäisinä köyhimpiin maihin ja jos toimintatavat ovat entisellään niin tukea rikkaasta pohjoisesta ei luultavasti olla lähettämässä heti ensimmäisellä koneella.

Pohjoisen maat esim. Euroopassa tuntevat ennen lämpenemisen ja kuivumisen suoria vaikutuksia ilmastopakolaisten tuomat ongelmat. Vuonna 2015 nähty satojen tuhansien ihmisten virta Eurooppaan saattaa hyvinkin muuttua kymmeniksi, jopa sadoiksi miljooniksi. Ottaen huomioon kaikki ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat seuraavan 20-50 vuoden aikana, on erittäin vaikea kuvitella tilannetta, jossa yhteiskuntamme rakenteet pysyisivät pystyssä siihen asti kun tämä ihmisjoukko alkaa lähestyä maanosamme rajoja. Ja yhteiskuntarakenteiden tällaisenaan säilyminen tämän integraation alettua lienee mahdotonta. Ratkaisuja pitäisi miettiä valmiiksi, mutta tätä nykyä aika tuntuu kuluvan vain lapselliseen väittelyyn rajojen avaamisesta tai sulkemisesta. On sanomattakin selvää että kun rajan takana on tuollainen ihmismassa ovat nämä vaihtoehdot molemmat yhdentekeviä.

Uhka: Uusiutuvia energialähteitä ei pystytä rakentamaan tarpeeksi nopeasti vastaamaan kysyntää
Väitetty ratkaisu: Voidaan kompensoida höllentämällä päästörajoituksia ja tukemalla tarvittaessa halpaa hiilivoimaa jotta voitaisiin säilyttää jatkuva teollisuuden kasvu

Uusiutuvat energiamuodot kasvattavat suosiotaan jatkuvasti ja kehittyvät tehokkaammiksi sekä halvemmiksi. Jo nyt uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan hinnaltaan jopa halvempaa sähköä vaikka fossiilisten hintaan ei laskettaisi niiden haittojen synnyttämiä kustannuksia mukaan. Energiankäyttömme kasvaa jatkuvasti ja vaikka puhtaan sähkön tuotanto kasvaa myös, ei sen osuus kokonaispotista juuri kasva koska myös fossiilisia rakennetaan edelleen. Miksi vaakakuppi ei ole sitten kallistunut kokonaan uusiutuvien energiamuotojen puolelle vaan fossiiliset edelleen jylläävät? Yksi iso syy tähän ovat massiiviset tuet joita fossiiliselle tuotannolle maksetaan. Nämä rahat, veroedut ja palautukset eivät ainoastaan tue fossiilisten jatkoa vaan myös hidastavat uusien teknologioiden kehitystä ja ovat pois uusiutuvien järjestelmien investoinneista.


Hiilidioksidi pysyy ilmakehässä noin sata vuotta sinne päästyään eikä sen poistamiseksi toistaiseksi tunneta mitään kustannuksiltaan järkevää prosessia. Koska ei ole realistista odottaa että aurinko-, tuuli-, vesi- tai ydinvoima yksin tai yhdessä pystyisi yhdessä yössä kehittymään sille tasolle, että kaikki energia voitaisiin niillä tuottaa olisi tärkeää vähentää arkista energiankulutustamme kotona ja liikenteessä ja näin vähentää ilmastoon vapautuvan hiilidioksidin määrää mahdollisimman paljon samalla purkaen tätä vahingollista fossiilisten tukiverkostoa.

Uhka: Pariisin ilmastosopimuksen leikkaukset olisivat kolaus vasta lamasta nousevalle taloudelle.
Väitetty ratkaisu: Suomi on onneksi niin pieni maa, että on ihan sama mitä täällä tehdään kun isommat ei kuitenkaan muuta tapojaan.

Miksi rikkaiden länsimaiden hallitukset sitten ovat halulttomia auttamaan vähempiosaisia kehitysmaita kehittymään suoraan sähköttömyydestä puhtaaseen sähköön tai ilmastonmuutoksen seurausten torjumisessa? Miksi lähes kaikkien merkittävien maiden hallitukset allekirjoittivat Pariisin ilmastosopimuksen joka sitoutti ne päästövähennyksiin, mutta silti mitään ei oikein tapahdu? Koska millekään näistä ei ole poliittista tahtoa. Tahto syntyy tarpeesta ja poliittisen tarpeen synnyttävät äänestäjät eli kansalaiset. Jos ruohonjuuritasolla ei ole kiinnostusta asiaa kohtaan ei päättäjillä ole mitään syytä alkaa toteuttaa poliittisesti uhkarohkeita leikkauksia tai lakimuutoksia, sehän voisi tarkoittaa oman poliittisen uran loppua.

Jos taas kansalaisten keskuudessa aletaan paremmin ymmärtää tarve muutokseen ja vaatia sitä päättäjiltä, syntyy poliittista painetta, joka ajaa päättäjät tekemään parempia valintoja ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen. Mielestäni Suomi voisi hyvin olla kärkimaita, jotka lähtevät toteuttamaan Pariisissa sovittuja rajoja ja menemään niiden yli. Pieni ja vähäväkinen maa voisi hyvin näyttää mallia muulle maailmalle asiassa, jossa valinta pitää joka tapauksessa tehdä ennemmin tai myöhemmin. Osa muutoksista tulee olemaan helppoja ja osa muutoksista tulee varmasti osaa väestöstä harmittamaan. Verrattuna apokalyptisiin seuraamuksiin, joita käsistä lähteneellä itseään ruokkivalla ilmastonmuutoksella tulee olemaan on valinta helppo.
"Ihmisluontoa vähänkin tuntevat osaavat kuvitella kuinka suurin tuho ei tulevaisuudessa tule aiheutumaan pakolaisista, meriveden nousemisesta tai suuremmista pyörremyrskyistä vaan ihmisistä, jotka kieltäytyvät sopeutumasta muuttuvaan maailmaan ja väkivalloin pyrkivät pitämään kaiken ennallaan, vaikka asein."
Näetkö siis metsän puilta? Osaatko hahmottaa että ilmastonmuutos ei ole vain tavallista kuumempi aurinkoloma espanjassa tai helteiden vuoksi vaisuksi jäävä sienisato syksyllä? Hahmotatko kuinka kaikki asiat liittyvät toisiinsa ja kiihdyttävät toisiaan? Ihmisluontoa vähänkin tuntevat osaavat kuvitella kuinka suurin tuho ei tulevaisuudessa tule aiheutumaan pakolaisista, meriveden nousemisesta tai suuremmista pyörremyrskyistä vaan ihmisistä, jotka kieltäytyvät sopeutumasta muuttuvaan maailmaan ja väkivalloin pyrkivät pitämään kaiken ennallaan, vaikka asein. Toivoisin että tämän blogauksen luettuasi osaat ainakin hahmottaa kuinka yksi asia johtaa toiseen, joka taas voi johtaa kolmanteen ja neljäs voikin olla jo täysimittainen aseellinen selkkaus. Ei heti tulisi mieleen että lihansyönnin tai autoilun (tai minkä tahansa hiilipäästöjen) vähentäminen ehkäisisi väkivaltaisia konflikteja tai jopa sotaa, mutta välillisesti se voi niin tehdä.
"Se miten me asennoidumme nyt ilmastonmuutokseen tulee toimimaan pohjana tulevien sukupolvien asenteelle. Hyväksyminen, myötätunto, yhteistyö ja empatia luovat aivan erilaisen maailman kuin aggressio, kilpailu, syyllistäminen ja kieltäminen."
Ensi kerralla kun näet uutisen napajäätiköiden sulamisesta niin älä ajattele poloisia jääkarhuja, joiden elintila käy vähiin, ajattele ihmiskuntaa ja sitä kuinka jäätiköiden sulaminen -> meriveden nousu -> tuhoutuneet asuinalueet -> ihmisten massamuutto -> itsesuojeluvaisto vs. suljetut rajat -> konfliktit -> sota.

Ensi kerralla kun näet uutisen jossa kerrotana Pohjoisen jäämeren jäättömyyden mahdollistamasta uudesta globaalista kauppareitistä niin älä ensimmäiseksi ajattele että saat jatkossa thaimaalaisessa hikipajassa tehdyn paitasi ehkä euroa halvemmalla vaan ajattele kuinka merijään puuttuminen kiihdyttää merten lämpenemistä -> lisääntynyt hiili-intensiivinen laivaliikenne -> pohjoisten fossiilisten energialähteiden poraaminen -> kiihtyvä ilmastonmuutos -> ilmaston takaisinkytkennät -> asuinkelvottomien alueiden lisääntyminen -> sodat.

Ensi kerralla kun näet uutisen jossa voivotellaan kuolevia koralleja niin älä ensimmäisenä ajattele harmistuneita sukeltajia, joiden sukellusloma on pilalla vaan ajattele kuinka lämpenevä ja hiilidioksidin jatkuvasti enemmän happamoittama merivesi koituu korallin lisäksi kaikkien koralleilla asuvien satojen ja tuhansien kalalajien kuolemaksi -> ravintoketjussa pienten kuolema on nopeasti isojen kuolema -> kalastuselinkeino heikkenee nopeasti -> nälänhätä -> yhteiskuntajärjestyksen järkkyminen -> massamuutto -> sota.

Se miten me asennoidumme nyt ilmastonmuutokseen tulee toimimaan pohjana tulevien sukupolvien asenteelle. Hyväksyminen, myötätunto, yhteistyö ja empatia luovat aivan erilaisen maailman kuin aggressio, kilpailu, syyllistäminen ja kieltäminen.