Tukilakko 2020

AJATUS TUKILAKOSTA JA VIESTINTÄTUESTA

Sivusin edellisessä blogauksessani hiukan ajatusta siitä, että arkipäivän ilmastotekoja voisi jatkaa kodin ja vapaa-ajan lisäksi työelämässä eräänlaisen “Aktivoivan Tukilakon” muodossa. En vielä aiemmin mennyt asiassa syvemmälle, sillä halusin kirjoittaa mielummin omasta kokemuksestani kuin pelkästään muiden tekemisistä. Muutaman päivän ja yön pohdinnan jälkeen jäsentelin itselleni ja mikä tärkeintä yritykselleni haasteen vuodelle 2020. Ja jotta tästä seuraisi mahdollisimman paljon hyvää, tarvitsen tarvitsen apua myös teiltä lukijoilta, ajattelijoilta, ideanikkareilta ja vastuullisilta kestävämmän kehityksen puolestapuhujilta ideani levittämisessä ja käytäntöönpanossa.

Olen graafisen alan yrittäjä ja tehnyt yli 15 vuotta visuaalista viestintää isoille ja pienille yrityksille samalla oppien asian jos toisenkin siitä, miten haluttu viesti saadaan suunnattua tehokkaammin kohdeyleisölle. Pohtiessani miten ITSE voisin tehdä enemmän viestiäkseni ilmastolakkoilijoille (ja maailman tiedeyhteisölle), että heitä kuullaan meidän työikäistenkin keskuudessa, päätin tarjota ilmaiseksi omaa osaamistani sitä tarvitseville, eräänlaista Viestintätukea siis.

Hypoteesini on, että monet yhdistykset, yhteisöt, kouluprojektit, aktivistit, yritykset ja liikkeet edistävät ilmastotietoisuutta, mutta eivät ehkä resurssipulan takia saa viestiään esitettyä visuaalisesti kiinnostavalla, helposti ymmärrettävällä ja klikkikansaa houkuttavalla tavalla. Haluaisin tarjota osaamistani heille, lakkoilla "oikeista töistä" ja samalla auttaa ilmastoasiaa eteenpäin. Vuonna 2019 tarjosin ja toteutin koemielessä pari tällaista animointia BIOS-tutkimusyksikölle päästövähennyksistä ja nälänhädästä, sain hyvää palautetta ja totesin, että konsepti voisi toimia laajemminkin.

Edellisen hallituksen lanseeraama parjattu ja sittemmin kuopattu KIKY-ohjelma lisäsi valtaosalle suomalaisista työntekijöistä vuositöihin käytännössä 3 päivää (24h). Inspiroituneena noinkin pienten talkoiden aiheuttamasta valtavasta hälystä ajattelin tarjota vuoden 2020 aikana kymmenen kertaa suuremman työmäärän sitä tarvitsevien käyttöön. Käytännössä aion siis tehdä kuukauden talkootyötä ilmaston eteen. Siksi onkin tärkeää, että viestini saavuttaa tarpeeksi avuntarpeessa olevia ilmastoaktiiveja ja soveltuvia työtilauksia saapuu minulle asti.

Jokainen voi auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä parhaiten omien kykyjensä ja osaamisensa mukaan, ja tärkeimmät haasteet ovat erilaisia eri aloilla ja eri maissa. Eri ammattiryhmien ilmastoteot voivat erota toisistaan, lukeutuen silti samaan Tukilakkoon. Kansalaistottelemattomuus ja näkyvät protestit ovat kaikkien ulottuvilla iästä tai ammattinimikkeestä huolimatta, mutta erikoisosaamista vaativat työt voi yleensä hoitaa vaan pieni osa ihmisistä. Tavoitteeni on testata käytännössä, miten kaltaiseni viestinnän ammattilainen voi omaa ammattitaitoaan hyödyntämällä edistää tärkeitä asioita. Ja jos lopputulos muistuttaa yhtään henkilökohtaisessa elämässä tekemieni muutosten vaikutuksia, olen vuoden päästä taitavampi, tehokkaampi ja monella tavalla rikkaampi kuin nyt.

SISÄLLÖN KUVAUS

Miten aion toteuttaa Tukilakon käytännössä, ja kenelle viestintätukea jaetaan? Yritykseni 3Dollin nettisivuille on lisätty ilmoittautumissivu, jonka kautta kuka tai mikä tahansa ilmastonmuutoksesta viestivä suomalainen ihminen/instanssi voi lähettää ideansa visuaalisesta toteutuksesta omalle viestilleen ja ilmoittautua Viestintätuen hakijaksi. Tässä hiukan tarkempia speksejä:

- Työn asiasisältö on hakijan tuottamaa, eikä sitä rajata muuten kuin että sen pitää liittyä jollain lailla ilmastonmuutokseen ja sitä ehkäisevään toimintaan.

- Toteutuksen tyyliä tai visuaalista rakennetta en halua sitäkään millään lailla rajata etukäteen. Se voi olla esim. teksti-/toiminto-/käyttöohje-/prosessianimaatio,  video-/valokuvamanipulaatio, piirrustus, maalaus, elokuvatyylinen erikoistehoste tai melkein mitä vaan muuta visuaalista (juliste, logo-animaatio, some-video, animoitu diagrammi, jne.).

- Työhön menevää aikaa on tarkoitus rajata siten, että 30 työpäivän aikana ehdin toteuttaa mahdollisimman monta ideaa.

- Työn sisältö pitää viestiä sähköisesti ja lähtökohtaisesti olla toteutettavissa ilman reissaamista, sillä palaveri-/kuvauspäivinä suuri osa ajasta menee tien päällä eikä tuottavan työn äärellä. Jonkun toteutuksen parissa voidaan työskennellä pari-kolmekin päivää ja toisten toteutukset hoituvat muutamissa tunneissa.

- Jos et yllä olevien kuvausten pohjalta vielä ole varma soveltuuko sinun projektisi viestintätuen saajaksi, niin hiukan lisätietoa ja esimerkkitapauksia löydät vielä osallistumiskaavakkeen yhteydestä.

- Maksavia asiakastöitä on tarkoitus hoitaa samaan aikaan kuten ennenkin, joten nämä 30 työpäivää tehdään osissa vuoden 2020 aikana. Aikataulutuksessa otetaan huomioon hakijoiden toiveet niin hyvin kuin mahdollista.

OHJE VIESTINTÄTUEN HAKEMISEEN:

Klikkaa itsesi TÄSTÄ 3Dollin sivuilta löytyvään yhteydenottokaavakkeeseen, ohjeita seuraten täytä ja lähetä kaavake. Otan sitten teihin yhteyttä ja tarpeen tullen kysyn lisää tarkentavia asioita kunnes pääsemme töihin.

Hakemuksia otetaan vastaan, kunnes 30 työpäivän määrä täyttyy. Valitsen toteutettavat työt perusteluiden ja toteutettavuuden pohjalta ja ilmoitan valinnoista hakijoille henkilökohtaisesti. Tehdyt työt kerätään viimeistään vuoden 2020 lopulla yhdeksi raportiksi, jossa käydään läpi Tukilakkoilun tuloksia muutenkin.

Kiitoksia mielenkiinnostanne! Koska tieto tästä kampanjasta täytyy saada niille ihmisille ja ryhmille, joita viestintäapu hyödyttäisi eniten, arvostan kaikkea apua tiedon levittämisessä.

Käsikirjoitettu todellisuus

Pyörittelin töitä tehdessäni taustalla live-videota joka seurasi Greta Thurnberigin Atlantinylityksen viimeisiä hetkiä Portugalin rannikolla. Nuori nainen on päättäväisyydellään ja suorapuheisuudellaan sytyttänyt ympäristötietoisuuden kipinän sukupolvensa edustajiin ympäri maailmaa ja Lissabonissakin häntä oli vastaanottamassa sataman täydeltä kiljuvia ja hurraavia faneja. Hetken aikaa mietin mielessäni että tuntui kuin katsoisi supersankarielokuvaa, jossa pieni ja epätyypillinen supervoimia omaava tyttö haastaa kaikki maailman pahikset kaksintaisteluun.

Leffan pahikset ovat sen sijaan tyypillisiä. Hyvine tarkoituksineen urillensa ja aatteisiinsa ajautuneita ja useimmiten huomaamattaan hivuttaen eriarvoisuuden, rahan ja ympäristön tuhoa edistämään päätynyttä valtaväestöä. Nämä pukumiehet (ja -naiset) ovat tarinan tässä vaiheessa näennäisesti alistuneet ympäristön vuoksi tehtäviin muutoksiin.

"Sivujuonessa tylsät tiedemiehet pävittävät raporttejaan ja koomista sivuosaa vetävä iltapäivälehdistö keskittyy kansan syvien rivien viihdyttämiseen"

Tässä kohtauksessa, vakiintuneen tavan mukaan, nokkimisjärjestyksessä alin eli paikallishallinnon edustaja, on saapunut Lissabonin satamaan Sankaritarta vastaanottamaan. Hänen tervetuliaispuheessaan kuulemme kiitokset Gretalle hänen inspiroivista toimistaan ja lupaukset että ainakaan tämä kaupunki ja tämä maa ei jätä muutostoimiaan vain suunnitelman tasolle.

Tätä supersankarielokuvaa vaivaa kuitenkin sama vika kuin muitakin lajitovereitaan: liian pitkä kesto. Antagonistit pelaavat vain aikaa ja huomattavan suuret lupaukset sovitetaan talouden raameihin siten, että niistä toimeenpannaan ainoastaan se osa, joka ei vaikuta bruttokansantuotteeseen sitä vähentävästi Sivujuonessa tylsät tiedemiehet pävittävät raporttejaan ja koomista sivuosaa vetävä iltapäivälehdistö keskittyy kansan syvien rivien viihdyttämiseen irrottamalla raporteista huomiohakuisia lauseita joita voi sitten helposti väärinymmärtää ja levitellä hauskoina meemeinä osana"ilmastohysteerikoiden" hulluutta.

"Greta viestii johdonmukaisesti aina olevansa tieteen asialla, hän ei väitä olevansa asiantuntija, vaan lukeneensa tarpeeksi tietääkseen että jotain on tehtävä. Helppo samaistua, ainakin jos osaa lukea."

On vaikea kuvitella että tälle elokuvalle voitaisiin koskaan saada ehdottoman onnellista loppua. Sankari saattaa saada taakseen tarpeeksi vahvoja tukijoita jotta yhteiskuntamme suuntaviivat alkavat muuttua, tuskin kuitenkaan niitä ympäröivän ilmaston ja ympäristön muutoksen vauhdilla. Tai sitten leffan keston venyessä yleisö yksinkertaisesti menettää kaiken kiinnostuksen asiaan ja tyytyy näpräilemään puhelimiaan. Todennäköisempää saattaa olla että tuotannolta vedetään harhaanjohtavan populismin, uskontojen ja valtaapitävien toimesta rahoitus kokonaan pois ja tyydytään ihailemaan maisemia business-as-usual-junan ikkunoista sen puuskuttaessa kohti katkennutta siltaa ja räiskyvää loppukohtausta kauan ennen kuin se saavuttaa pääteasemansa Vanhoinahyvinäaikoina-kaupungissa. Mahdollisuus on myös nopealle ratkaisulle, joka hoitaa sekä yhteiskunnan että elinkelpoisen ympäristön pois vaihtoehtojen joukosta, mutta sitä vaihtoehtoa ovat lukuisat post-apokalyptisten elokuvien ja kirjojen tekijät osanneet kuvailla paljon minua paremmin, joten ei siitä sen enempää.

Greta viestii johdonmukaisesti aina olevansa tieteen asialla, hän ei väitä olevansa asiantuntija, vaan lukeneensa tarpeeksi tietääkseen että jotain on tehtävä. Helppo samaistua, ainakin jos osaa lukea. Hänen inspiroiminaan järjestettyjen koululaisten ilmastolakkojen tarkoitus ei ole tarjota oppilaille mahdollisuutta lintsata koulusta eikä sen enempää suoraan tuottaa yhteiskunnan muutostakaan. Niiden tarkoitus on lähettää vilpitön ja vakava viesti muutoksen tarpeesta ja tilauksesta. Tuo viesti on suunnattu vanhemmille sukupolville ja erityisesti päättäjille.

Lukiessani raportteja Madridin COP25-ilmastokokouksen laihoista tuloksista ja vuoden 2018 kasvaneista kasvihuonepäästöistä olen alkanut ajatella yhä enemmän että Gretan ja muiden ilmaston puolesta lakkoilevien viestin pitäisi heijastua tekoina myös muiden kuin poliittisten päättäjien toimissa. Koululakkoilu on helppo ja huomiota herättävä tapa nuorten äänioikeutuksettomien mielenilmauksille, mutta työelämässä oleville ehdottaisin jotain rakentavampaa. Esimerkiksi "Aktiivista Tukilakkoa", jossa osa työajasta käytettäisiin nuorten lakkolaisten (ja globaalin tiedemaailman) viestin tukemiseen itselle parhaiten soveltuvalla tavalla. Tällä tavoin päättäjille suunnattu paine jatkaisi kasvuaan ja talouskasvuakin hillitsevien muutosten poliittinen edistäminen helpottuisi.

Todellisuutta ei oikeastaan voi käsikirjoittaa vaan sitä voi vaan työntää haluttuun suuntaan ja katsoa mitä tapahtuu. Vallankumoukset, talouden taantumat ja ihmisoikeudet muuttuvat osaksi havaitsemaamme todellisuutta vasta kun tarpeeksi moni ihminen uskoo niihin. Silti aivan kuten elokuvissakin, pienen budjetin teokset yltävät joskus suurempaan suosioon ja synnyttävät kokonaan uusia suuntauksia kuin ison rahan edustajat.

Olen blogannut jo muutaman vuoden arkipäivän ilmastoteoista, mutta pääosin yksityisen ihmisen näkökulmasta jättäen työelämän keskustelun ulkopuolelle. Kaikki lukemani nykyaikaista ja tulevaa talouselämää koskevat kirjat ovat yhtä mieltä siitä, että ympäristöongelmaa ei voida ratkaista ilman tuntuvaa muutosta jatkuvaa kasvua tavoittelevaan talousjärjestelmään. Kuten muissakin yhteyksissä romahdusta ehkäisevään työhön budjetoitavat sijoitukset ovat huomattavasti pienempiä kuin myöhemmin rikkoutuneen järjestelmän korjaaminen ja tekohengittäminen. Aion siis jatkossa pohtia myös keinoja, joilla yritykset voivat investoida omaan hyvinvointiinsa tekemällä ilmastotyötä.

 Uusia Zeroboys-kujeita luvassa 2020 vuodenvaihteessa!