ZeroFly-Matkapäiväkirja osa 4: Yhteenveto

SARJAN AIEMMAT OSAT:
ZeroFly-Matkapäiväkirja osa 1: Suunnitelma seikkailusta
ZeroFly-Matkapäiväkirja osa 2: Saksaan
ZeroFly-Matkapäiväkirja osa 3: Puola ja Baltia

Nyt on aika siis laskea yhteen tehdyn matkan hiilijalanjälki. Keskitymme tarkastelussa tuottamamme ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kaasujen (pääasiassa CO2) määriin. Mittakaavaa antamaan kerrotaan aluksi että keskivertosuomalaisen vuosittainen hiilijalanjälki on jossain 8500kg - 11500kg välillä.

Joka hetki Euroopan taivaalla liikkuu satoja ellei tuhansia lentokoneita. Pärjättäisiinköhän vähän vähemmälläkin?

LIIKENNEVÄLINE	MATKA	CO2/2hkm*	YHTEENSÄ CO2:
Autolautta	1132km	336g/2hkm	380kg
Bussi	1211km	50g/2hkm	60,5kg
Juna	515km	0,1kWh/2hkm	4,6kg
Henkilöauto	493km	124g/2hkm	61,1kg

*Päästömäärät on otettu ja sovellettu VTT:n virallisesta Lipasto-palvelusta.

Sähköjunalla kulkemisesta ei koidu päästöjä, mutta sähköä kuluu ja sen tuottamisesta koituu päästöjä (alla olevat määrät ovat arvioita, eri lähteistä löytämieni lukujen keskiarvoja). Laskelmassa käytin näiden keskiarvojen yhteistä keskiarvoa, eli 180g/kWh, sillä en löytänyt luotettavaa lähdettä kertomaan mistä Saksan ja Puolan junaverkoston sähkö tulee:

Hiilivoima 800g/kwh
Vesivoima 15g/kwh
Aurinkovoima 21g/kwh
Tuulivoima 10g/kwh
Ydinvoima 70/kwh

Junan päästölasku: 515km x 0,1kWh = 25,75kwh x 180g = 4635g

Liikennevälineen laskennallisiin henkilökilometrikohtaisiin päästömääriin vaikuttaa olennaisesti tyhjien paikkojen määrä. Käytän laskuissani n.60-80% käyttöastetta, joka oman kokemukseni mukaan oli matkallamme realistinen keskiarvo. Kaupunkien sisäisiä bussi- metro- paikallisjuna- ja ratikkamatkoja en ole laskenut millään lailla mukaan laskelmiin sillä niiden arvioiminen olisi erittäin vaikeaa. Helsingissä tekemämme ainoa 4km taximatka on sisällytetty Riikasta eteenpäin syntyneisiin henkilöautokilometreihin.

Yhteenveto kahden henkilön yhteenlasketuista hiilipäästöistä koko kahden viikon matkalla:

TOTAL MATKUSTUS CO2: 506kg eli 253kg / henkilö.

Suomesta Saksaan autolautalla matkustaminen on CO2-päästöjen lisäksi toki omiaan lisäämään myös Itämeren rehevöitymistä päästämällä veteen ja etenkin ilmaan typen oksideja ja muita ympäristömyrkkyjä. Mielenkiinnosta laskin myös näiden määrän ja selvitin sille vertailukohdan. 1132km laivamatkalla 24 solmun nopeudella liikkuvasta autolautasta n.80% käyttöasteella yhden henkilön matkan kokonaistyppipäästöt ovat n.3,5kg, osa tästä päätyy mereen, osa ilmakehään.

Keskivertosuomalaisen vuosittaiset typpipäästöt ovat n.20kg, joista suurin osa (60-70%) tulee syömämme ruoan tuotannosta. Vähentämällä lihansyöntiä ja maitotuotteiden käyttöä voi henkilökohtaisia typpipäästöjään laskea usealla kilolla. Itse olen vähentänyt lihansyöntiä omasta ruokavaliostani n.50% ja arvioin että tämän yhden laivamatkan 3,5kg päästöt nollasivat ruokavalion avulla vähennetyt vuoden typpipäästöt. Sivuhuomautuksena muuten että nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttävät ns. LNG-autolautat ovat yleistymässä itämerellä (mm.Viking Grace ja Tallink Megastar) ja niiden typpipäästöt ovat jopa 85% pienemmät. Tosin muita päästöjä näistäkin laivoista tulee edelleen valtavasti, joten ehkä laivamatkoja Tukholmaan tai Tallinnaankaan ei kannata liian usein tehdä. Aiheellinen on myös kysymys miksi Suomen valtio tukee tätä viihdeliiketoimintaa  vuosittain suurilla summilla?

Typpi on meren hyvinvoinnille huono asia, mutta ilmastolle ehkä vielä huonompi, sillä se on 296 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja pysyy ilmakehässä n.110 vuotta. Tämän Helsinki-Travemunde-risteilyn kahden henkilön yhteensä 7kg typpipäästöt vastaisivat siis kokonaisuudessaan ilmakehään joutuessaan 2072kg hiilidioksidia. Hiilijalanjäljeltään autolautalla matkustaminen oli matkamme kuluttavin osio myös CO2-päästöjen osalta. Matkustajien osuudeksi päästöistä lasketaan Saksaan kulkevissa autolautoissa vain 16% (rahdin osuus 84%), tästä huolimatta laivan suhteellisen kova nopeus (25 solmua eli 46km/h) nostaa matkustajakohtaiset päästöt aikalailla yksisuuntaisen reittilennon tasolle. Jos siis on tarve päästä Saksaan niin pelkästään CO2-päästöjen kannalta on kutakuinkin yhdentekevää valitseeko nopean lennon vai nautinnollisen merimatkan.

KUSTANNUKSET

Monia varmasti kiinnostaa hiilijalanjäljen lisäksi myös tekemämme matkan rahoituspuoli. Paljonko rahaa menee matkustamiseen ja hotelleihin verrattuna yhden kohteen lomiin? Pidin matkan aikana kirjaa kuluista ja tässäpä yhteenveto, hintoihin sisältyy aina yksi lapsi ja yksi aikuinen:

LIIKENNEVÄLINE	MATKA	HINTA (sis. 1 aikuinen ja 1 lapsi)
Autolautta	Helsinki-Travemunde	325e
Autolautta	Tallinna-Helsinki	30e
Bussi	Tampere-Helsinki	10e
Bussi	Berliini-Varsova	40e
Bussi	Bialystok-Kaunas	25e
Bussi	Kaunas-Riika	31e
Juna	Lyypekki-Hampuri	23,20e
Juna	Hampuri-Berliini	90e
Juna	Varsova-Bialystok	13,70e
Henkilöauto	Riika-Tampere	40e (2 hengen osuus)

TOTAL MATKUSTUS €: 627,90€ (aikuisen osuus n.350€ ja lapsen n.275€)

Seuraavaksi lyhyesti majoituskustannukset. Majoituimme kuudessa eri (noin kolmen tähden) hotellissa, yhdessä apartementossa ja yhdessä kommuunissa. Hotelliyön hinnan keskiarvo oli 67€, halvimman ollessa 50€ ja kalleimman 89,50€. Riikassa apartemento-tyylinen majoituksemme maksoi 4 hengeltä 4 yötä yhteensä n.350€.

TOTAL MAJOITUS €: 759€ (yhteensä kahdelta henkilöltä).

Myös majoitus tuottaa CO2-päästöjä, joita voi vertailla esim. bookdifferent.com -sivuston avulla. Hotellien välisiä päästöeroja selittävät niiden palvelutasot (esim uima-altaat vaativat huomattaman määrän energiaa jne). Sivuston tietoihin perustuen laskin näin ollen myös majoitustemme hiilijalanjäljen. Bialystokin kylpylätyylisessä hotellissa yhden yöpymisen hiilijalanjälki oli selvästi korkeampi kuin muissa hotelleissa ollessaan 36,6kg/hlö/yö. Muiden hotellien jalanjälkikeskiarvo oli 16,5kg/hlö/yö. Apartementolle en löytänyt mitään vertailuarvoa, josta voisin päätellä siitä koituvia päästöjä, arvioisin ne kuitenkin ihan muutamaksi kiloksi vuorokaudessa. Itse en ennen tätä matkaa ollut ajatellutkaan kuinka matkustamisen hiilijalanjälkeen pitää tietysti lisätä myös nämä majoituksen tuottamat päästöt, matkustit sitten junalla tai lentokoneella. Laivalla yöpymisestä ei tietenkään lasketa päästöjä erikseen, ne sisältyvät laivamatkan muihin päästöihin.

TOTAL MAJOITUS CO2: 328,8kg (yhteensä kahdelta henkilöltä n.10 hotelliyöstä)

Tyypillistä lomamatkaa varatessa huomio keskitetään yleensä majoituksen ja matkustamisen yhteiskustannuksiin. Mielestäni koituneet 1386€ kustannukset kahden hengen kahden viikon reissulle eivät ole mitenkään kohtuuttomat. Ruoka- ja juomakustannukset eivät ole riippuvaisia matkustusmuodosta, joten niiden listaaminen tähän ei ole tarpeen.

Lopullinen reittimme kulki kuuden valtion kautta. Matkaa tuli yhteensä n.3400km.

"Tavoite ei ole nähdä jotain mitä kukaan muu ei ole nähnyt ennen, vaan ymmärtää jotain uutta siitä jonka kaikki ovat nähneet ennen."

Lopuksi valitsin viisi suomalaisille tyypillistä lomailumuotoa vertaillakseni niiden hiilijalanjälkeä toteuttamaamme matkaan. Nyt siis selvitetään lopullisesti oliko matkamme ympäristöystävällisempi tuottaessaan laskennallisesti yhteensä 253kg/hlö CO2 vastaavan määrän ilmastoa lämmittäviä aineita, vai oliko kyseessä virhearviointi. Netistä löytyy useita päästölaskureita, joiden tulokset heittelevät melkoisesti keskenään (ymmärrettävästi lentoyhtiöiden omat laskurit tuottavat selkeästi pienimmät tulokset). Arvostetun Guardian-lehden suosittelemasta Chooseclimate.orgin laskurista sain laskukaavojen periaatteet selville ja hyödynsin niitä yhdessä VTT:n Lipasto-palvelusta hakemieni päästömäärien kanssa.

Vertailumatka #1: 1 henkilö lentää Turkkiin ja takaisin.
Lentomatkojen hiilijalanjälki / hlö: 1294kg
Erotus meidän matkaamme: 1294 - 253 = 1041kg

Vertailumatka #2: 1 henkilö lentää Thaimaaseen ja takaisin
Lentomatkojen hiilijalanjälki / hlö: 4133kg
Erotus meidän matkaamme: 4133 - 253 = 3880kg

Vertailumatka #3: 1 henkilö 3000km roadtrip Euroopassa
Automatkan hiilijalanjälki: 378kg*
Erotus meidän matkaamme: 378 - 253 = 125kg
*Oletuksena että koko matka ajetaan maantiellä käyttämättä autolauttoja yms.

Vertailumatka #4: 1 henkilö tekee vuodessa 3kpl viikonloppulentoja Euroopan kaupunkeihin.
Lontoo Lentomatkojen hiilijalanjälki / hlö: 854kg
Berliini Lentomatkojen hiilijalanjälki / hlö: 547kg
Pariisi Lentomatkojen hiilijalanjälki / hlö: 950kg
Yhteensä: 2351kg
Erotus meidän matkaamme: 2351 - 253 = 2098kg 

Vertailumatka #5: 1 henkilö lentää suihkukoneella Helsingistä Rovaniemelle hiihtolomalle
Lentomatkojen hiilijalanjälki / hlö: 779kg
Erotus meidän matkaamme: 779 - 253 = 526kg

Vaikkakin on myönnettävä että maallikon on hankala laskea aivan tarkkaan oman tai kuvitellun matkan hiilijalanjälkeä niin laskemani luvut ovat varmasti melko hyvin suuntaa antavia. Jaetaan siis palkinnot tässä omassa lomareissun hiilibingossamme, voittajaksi pääsee vähiten päästöjä tuottava ja viimeiseksi ilmastoa eniten lämmittävä vaihtoehto:

1.sija:	Laiva-/juna-/bussimatka-combo (3400km)	253kg / hlö
2.sija:	1 henkilön roadtrip Euroopassa (3000km)	378kg / hlö	1,5x
3.sija:	Hiihtolomalaisen Helsinki-Rovaniemi lennot	779kg / hlö	3x
4.sija:	Lentomatkat Turkkiin ja takaisin	1294kg / hlö	5x
5.sija:	Viikonloppulennot Eurooppaan (3kpl)	2351kg / hlö	9x
6.sija:	Lentomatkat Thaimaaseen ja takaisin	4133kg / hlö	16x

Ihmisten pitäisi siis matkustaa vähemmän ja lähemmäksi ja vähemmän kiireellä. Matkailu avartaa, mutta vastaavia kokemuksia ja elämyksiä voi usein saada myös lähiympäristöstämme. Oma kotikaupunkisikin näyttää erilaiselta kun katsot sitä eri perspektiivistä, yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa katseen nostamista katutasosta kohti korkeita julkisivuja. Yksi lempilainauksiani onkin Arthur Schopenhauerin toteamus: tavoite ei ole nähdä jotain mitä kukaan muu ei ole nähnyt ennen, vaan ymmärtää jotain uutta siitä jonka kaikki ovat nähneet ennen.

Kauniita rakennuksia voi löytää yllättäen myös jokapäiväisestä ympäristöstä suuntaamalla katseensa hiukan ylemmäs normaalista.

Mielessä on myös hyvä pitää muutama peukalosääntö koskien ihan kaikkea matkailua, eli jos nyt kuitenkin päätät matkustaa johonkin niin:

• Älä matkusta maihin joissa loukataan ihmisoikeuksia. Tekemällä niin vahvistat valtaapitäviä ja huononnat tavallisten ihmisten mahdollisuutta turvalliseen ja tasa-arvoiseen elinympäristöön.
• Älä matkusta maihin tai kohteisiin joissa turismi on korvannut alkuperäiskulttuurin. Mikään kulttuuri ei vapaaehtoisesti lakkaa olemasta joten edistät ainoastaan rahan siirtymistä tehokkaasti omasta lompakostasi jonkun kansainvälisen organisaation pussiin, kulkematta paikallisten ihmisten tilien saldon kautta.
• Älä matkusta katsomaan jotain jonka olemassaoloa matkustaminen suoraan uhkaa. Vaikka kuinka haluat selfien vaikka suurelta valliriutalta niin suosittelen harjoittamaan itsehillintää ja opettelemaan mielummin vaikka kuvankäsittelyä, kenties siitä on hyötyä myös myöhemmin elämässäsi.
• Älä valitse välilaskullista lentomatkaa vaikka se olisi halvempaa. Iso osa lentokoneiden päästöistä syntyy koneen kiihdyttäessä ja noustessa lentokorkeuteen joten mitä useampi nousu, sen suuremmat päästöt.
• Älä ostele matkakohteessasi kopiokrääsää, käsilaukkuja tai kenkiä sillä samalla rahoitat rikollista toimintaa, jopa terrorismia. Saattaa kuulostaa kaukaa haetulta, mutta tutkittu on tätäkin asiaa.

Näin olemme saavuttaneet tämän ZeroFly-matkapäiväkirjamme lopun. Matka oli antoisa ja onneksi myös verrattaen vähän ilmastoa lämmittävä. Viimeiseksi tahdon vielä jakaa teille rakkaat lukijamme tiedon siitä että Turkki on Latviaksi Turku, joten äläkää ny ainakaa sinne menkö ;)

Tässä vielä loput matkalla maalatuista postikorteistani. 1.Matkalla Saksaan.

Lyypekin vanhakaupunki.

Katot Riikan vanhankaupungin yllä.