Tunnisteet

ilmastonmuutos hiilijalanjälki lentomatkailu #nofly #zerofly asennemuutos juna Korona-virus bussi ilmastoteko muutos tukilakko zerofly Korona ilmastotietoisuus kasvissyönti kulutus laivamatka 3Dolli BIOS CO2 Climate Change IPCC Kanaria Pariisin ilmastosopimus Quorn ajansäästö ajatteleminen autoilu empatia ennakkoluulo eurooppa henkilökohtainen heräte-virta ilmastoahdistus ilmastolakko ilmastosopimus joseph romm kalastus katkaisintöpseli kauramaito kirja kokonaisuus laiva lihansyönti lobbaus onnellisuus politiikka some sähkönsäästö sähkösopimus takaisinkytkentä telttailu turvallisuus vaalit viestintätuki wegetarismi yritys 2020 30 työpäivää Agenda-Art2030 Auttiköngäs COP25 Covid-19 Harari Helvetinkolu Härkis Juha Sipilä KIKY Kalajoki Kuopio Kuusniemi Lauhanvuori Leonardo DiCaprio Martin Scorsese Nyhtökaura Oma maa Powerpark Rovaniemi Sapiens Suomi Suurpetokeskus Tampere Unimyrsky Visulahti algoritmi arjen muutos autoloma automaatio bad religion black friday bruttokansantuote chris rea dialogi dokumenttielokuva e-kirja eduskuntavaalit ekologinen jälleenrakennus ekologisuus energian aika etiikka frisbee-golf greta thurnberg grillaus hallitus hallitusohjelma harrastus hiilidioksidi hullut päivät hurrikaanit hyvän sään aikana hyönteiset ilmainen ilmastokatastrofi ilmastomarssi investointi joker jumala juomavesi jääkausi kWh kansallispuisto kapitalismi kasvihuoneilmiö kasvislounas katalysti keikahduspiste kerskakulutus keskustelu kestävä kehitys kesäloma kiire konsumerismi korallit kotikoulu kotiopetus kuivuminen kupla kuukausimaksu kuumeneminen kvanttifysiikka lama lapset lapsiperhe lenkkeily lihantuotanto lomamatka loppupeli lukeminen luomu mainos markkinatalous massamuutto massasukupuutto matkatoimisto megadeth merenpinnan nousu mikromuovi minigolf monimuotoisuus musta hevonen mökki naomi klein network on-demand osakkeenomistaja ozzy osborne patikointi peak point pohjoisnapa polarisoituminen punk-lyriikka puutarha päiväkirja päästörajoitukset retkeily rihmasto robotti robottien kukoistus rohkeus ruokavalio ryhmächat saksa seikkailu sisustaminen soijarouhe sopeutuminen sosiaalinen media sota stam1na standby power stratovarius sukupuuttoaalto supersankari suuryritykset säästö taantuma taide taideterapia talouskasvu tarina testament tiede tieto tina totuus tuhlaaminen tulevaisuus tupakka työpaikka uskonto utopia uusi normaali vaaliväittely vaellus vallankumous valtio verotus video ydinvoima yhteiskäyttö ylikulutus ympäristö yrittäjä

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Ikaroksen jalanjäljillä

Saatuani ensimmäisen lapseni noin 10 vuotta sitten jännitin kovasti miten osaisin olla isä. Edessä oli elämäni suurin tehtävä johon käymäni koulut tai lukemani kirjat eivät olleet minua valmentaneet. Oma lapsuuteni 80-luvun alussa oli melko ajalleen tyypillinen: oli mökkeilyä, kyläilyä isovanhemmilla, urheilua, arkea, kavereiden kanssa leikkimistä ja sisarusten kanssa yhdessä varttumista. Tultuani isäksi aloin arvostaa näitä kokemuksia enemmän ja päädyinkin siihen, että jos pidän ohjenuorana omien vanhempieni arvoja niin saan tämän isyyshomman hoidettua hyvin.

Lapsuuden perheeni kuului taloudellisesti alempaan keskiluokkaan, joten rahat menivät käytännössä elämiseen ja asumiseen elämyksien ja seikkailujen sijaan. Ollessani 6-vuotias astuin kuitenkin ensimmäistä kertaa lentokoneeseen matkatessamme mummon ja papan kanssa Playa del Inglesiin, Kanarian saarille. Isovanhempani olivat eläkeikäisiä ja kovia matkustelemaan ympäri maailmaa. Kaitafilmikamera oli täyttänyt filmikeloja eksoottisilla maisemilla jo 70-luvun alusta lähtien ja niitä sitten aina heidän palattuaan yhdessä katselimme ja ihastelimme. 20- ja 30-luvun lapsina he olivat omakohtaisesti kokeneet kuinka lentomatkailu oli kasvanut voimakkaasti ja muuttunut yläluokkien etuoikeudesta myös keskiluokkaisten länsimaalaisten huviksi.

Allekirjoittanut Kanarialla 1985.
Lentoteollisuuden kasvu ei kuitenkaan ole ollut sattumaa. Vuonna 1944 Chicagossa (Convention on International Civil Aviation) tehdyllä päätöksellä lentopetrolin kansainvälisstä verovapaudesta haluttiin antaa lentoliikenteelle iso rooli talouden kasvattajana sekä turvallisen ja yhtenäisemmän maailman luomisessa. Odotukset lunastettiin ja koko 1900-luvun ajan lentoliikenne yhdisti kulttuureita ja kasvoi käsi kädessä talouden kanssa. Kunnes homma pikku hiljaa lähti käsistä. Myönnetyt verohelpotukset, monenlaiset tuet sekä ympäristövaikutusten ulkoistaminen laskivat lipunhintoja edelleen. Halpalentoyhtiöt tilasivat asiakkaille ahtaampia, mutta kustannusten kannalta tehokkaampia koneita ja riisuivat palvelusta mukavuudet saaden myyntiin järjettömän halpoja lippuja.

Vuodesta 1990 vuoteen 2008 kansainvälinen lentoliikenne kasvoi 76%. Nykyään jo valmiiksi massiivisen lentokenteen on arvioitu jopa nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Pelkästään lentoliikenteestä aiheutuu nyt 2-5% kaikista ihmisen aiheuttamista CO2 päästöistä. Jos lentomatkailu olisi valtio sen hiilijalanjälki nostaisi sen kymmenen negatiivisimman ilmastovaikuttajavaltion joukkoon. Jos mukaan lasketaan turismin kokonaisvaikutukset on luku jopa 8%. Luvut ovat jatkuvasti kasvussa.
"Jos lentomatkailu olisi valtio sen hiilijalanjälki nostaisi sen kymmenen negatiivisimman ilmastovaikuttajavaltion joukkoon."
Lomamatkalennot Thaimaahan ja takaisin tuottavat (laskukaavasta riippuen keskimäärin) noin 3,5 tonnia CO2 per henkilö. Tämä vastaa keskimäärin 30-50% keskiverto suomalaisen vuosittaisista päästöistä. Päästöt jotka synnytetään kahden matkailupäivän aikana. Lentokoneen korkealle ilmakehään vapauttama CO2 sekä sen jättämät vesihöyryt (jotka 10km korkeudessa muuttuvat jääksi) keräävät lämpöenergiaa ja lisäävät lämmittävää vaikutusta. IPCC:n (Internation Panel on Climate Change) mukaan lentoliikenteen päästöjen yhteisvaikutus on lähempänä 2,7-kertaisia kuin maanpäälisten päästöjen. Tällöin Thaimaan matkan vaikutus olisikin oikeastaan 9,45 tonnia! Lentoliikenteen päästöt vapautetaan suoraan korkealle ilmakehään ja siellä ne pysyvät jopa satoja vuosia ennen hajoamistaan, niitä eivät kasvit ja puut yhteytä hapeksi.



Lentomatkailu on useimmille meille rikkaille länsimaalaisille tuttu ja turvallinen asia, joka yhdistyy iloisiin, aurinkoisiin ja jännittäviin lomamuistoihin. Pienestä lapsesta lähtien etelänmatkoja ihannoivassa ympäristössä varttuneena tuntuisi luontaiselta kasvattaa myös oma jälkikasvu siihen, että onni löytyy merta edempää. Jos kuitenkin hetkeksi koitamme siirtää subjektiiviset tunteemme taka-alalle ja tarkastella asiaa ulkopuolelta saatamme oivaltaa jotain.

Kestävä kehitys määritellään nykytarpeiden täyttämiseksi ilman, että heikennetään tulevien sukupolvien mahdollisuuksia täyttää omia tarpeitaan. Luetaanpa tuo uudelleen, jotta sisäistetään ajatuksen ydin. Eli täytetään nykytarpeet ilman, että heikennetään tulevien sukupolvien mahdollisuuksia täyttää omia tarpeitaan. Jos nykytarpeisiin lasketaan paljon ylimääräistä luksusta syö se väkisinkin pohjaa pois tulevaisuuden hyvinvoinnilta.

Kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta jokainen tietää jo sen verran, että ymmärtää sen heikentävän tulevien sukupolvien mahdollisuuksia lukemattomilla tavoin. Myös ilmastonmuutosta aiheuttavista tekijöistä on tehty riippumatonta tutkimusta jo niin paljon että voidaan varmuudella todeta sen aiheutuvan pääasiassa ihmisen ilmakehään vapauttamista kaasuista. Lämpenemisen itsensä aiheuttamien takaisinkytkentöjen osuus on toistaiseksi vielä arvioiden mukaan vähäinen, mutta potentiaalisesti jatkossa merkittävä. Hiilidioksidi- (CO2) ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä pyritään jatkuvasti vähentämään mm. siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin ja muuttamalla kulutustottumuksia.
"Totutuista asioista luopuminen herättää usein surun tai kaipauksen tunteita, nämä ovat aivojen normaali tapa käsitellä muutosta. Ajatus siitä että omat lapset eivät pääse nauttimaan samasta lentomatkailun tuomasta vapauden tunteesta kuin mitä itse aikoinaan voi olla vaikea asia hyväksyä."
Kerrataanpa siis tämänhetkiset tietomme:
- lentomatkailu on totuttu luksus-palvelu
- se on myös erittäin hiili-intensiivinen
- hiilipäästöjä yritetään globaalisti vähentää
- päästövähennykset tehdään tietysti aina ensisijaisesti ei-kriittisistä lähteistä

Looginen päättelykyky ohjasikin sinut varmasti jo oikelle jäljille: lentomatkailu on hyvä paikka vähentää kasvihuonepäästöjä. Totutuista asioista luopuminen herättää usein surun tai kaipauksen tunteita, nämä ovat aivojen normaali tapa käsitellä muutosta. Ajatus siitä että omat lapset eivät pääse nauttimaan samasta lentomatkailun tuomasta vapauden tunteesta kuin mitä itse aikoinaan voi olla vaikea asia hyväksyä. Tieto on kuitenkin lisääntynyt ja yhteiskunnan tulee sopeutua uuden tiedon valossa tehtyihin muutoksiin joka tasolla päättäjistä yksittäisiin kuluttajiin. Uusia ja kestävämpiä tapoja liikkua, seikkailla ja nauttia elämästä tulisi tuoda enemmän esiin ja myydä ihmisille. Tarve lentomatkailuun on keinotekoisesti markkinavoimilla synnytetty viimeisten vuosikymmenten aikana. Ihmisellä ei ole mitään biologista tai perinnöllistä tarvetta matkustaa kauas asuinpaikastaan, kyse on vain teknologisten ratkaisujen kaupallistamisesta ja onnistuneesta markkinoinnista. Tarve esim. lähimatkailuun tai maanpäällisen kaukomatkailun fiilistelystä voidaan samalla tavoin aikaansaada jos siihen määrätietoisesti pyritään.
"Lentäminen ei ole perusoikeus eikä perustarve. Kukaan todellisessa tarpeessa oleva tai selviytymisestään taisteleva ei ole lentomatkustaja."
Lentomatkustamisesta puhuttaessa kuulee usein käytettävän termiä “oikeus lentää” tai “tarve lentää”. “Oikeus” on tässä tapauksessa maksukyky, sillä n.95% maapallon ihmisistä ei ole koskaan lentänyt. Sopiva termi voisi olla elitismi, joka ikävä kyllä on nopeasti yleistymässä myös kehittyvissä maissa kuten Kiinassa. “Tarve lentää” on joissain tapauksissa kansainvälisen työn luonteeseen kuuluvaa matkustamista, mutta monessa tapauksessa esim. modernia videoneuvottelutekniikkaa hyödyntäen voitaisiin näistäkin lentokilometreistä supistaa huomattava osa. Osa ihmisistä laskee “tarpeeksi” myös lomalentämisen, sillä he kokevat vuosittaisen aurinkoloman olevan välttämätön osa elämänlaatuaan. Lentäminen ei ole perusoikeus eikä perustarve. Kukaan todellisessa tarpeessa oleva tai selviytymisestään taisteleva ei ole lentomatkustaja.

Nämä viisaat miehet olivat allekirjoittamassa vuoden 1944 Chicagon sopimusta. 2018 vuoden käytäntöihin kyseisillä herroilla tuskin oli näkemyksiä, siksipä sopimus pitäisi vaikeimmiltakin osiltaan uusia.
Palataanpa sitten hetkeksi vuoteen 1944 ja Chicagon kokoukseen, jossa päätettiin kansainvälisten lentojen polttoaineen verovapaudesta. Sotien jälkeen päätös oli varmasti oikea ja jälkeenpäin tarkasteltuna se saavutti tavoitteensa erinomaisesti. Tuolloin ilmastonmuutoksesta ei ollut juurikaan tutkimustietoa eikä lentokoneiden päästöistä puhuttu. Nykyään lentämisen kustannuksista puuttuu kaksi olennaista asiaa, jonka johdosta sen hinta pidetään keinotekoisesti alhaalla: polttoainevero sekä sen aiheuttamista haitoista yhteiskunnalle koituvat kustannukset. Keinotekoisen alhainen hinta aiheuttaa myös sen, että lentokoneiden kehittäjillä ei ole tarvetta ohjata resursseja vähemmän ympäristölle haitallisten teknologioiden kehittämiseen. Lentoliikenteen ympäristöhaitat tulevat kasvamaan ainakin kunnes nämä ulkoiset kulut näkyvät lippujen hinnassa.

Mikä tässä sitten on niin vaikeaa?

Ihmisten pitäisi siis tehdä valinta lentää vähemmän ja yhteiskunnan pitäisi tehdä tästä valinnasta helpompi pakottamalla lentomatkustamisen hinnat nousuun. Lentoteollisuudelle myönnettävät tuet voitaisiin ohjata lentoteknologian sekä vaihtoehtoisten kestävämpien liikennemuotojen kehittämiseen. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty ja sen tajuaa jokainen. Ihmisiä on vaikea saada puolustamaan toimia jotka johtavat kalliimpiin lentoihin, mutta eivät tarjoa mitään suoraa välitöntä hyötyä heille itselleen.

Keskustelu lentämisestä on erittäin polarisoitunutta. Toisella puolella teollisuuden lobbarit vaativat alan etuuksien ja tukien jatkamista ja toisella vihreät aktivistit vastustavat kaikkea lentämistä ja haluavat esimerkkiään seurattavan. Näistä asetelmista on vaikea aloittaa keskustelua koska osapuolet ovat liian kaukana toisistaan. Hallitukset eivät halua ryhtyä pakottaviin toimiin, joista ainoa hyöty saadaan globaalilla tasolla ja vasta jollain kaukaisen tulevaisuuden hallituskaudella. Asia on yhtä vaikea kaikille poliittisille puolueille. Yhdessä toimimalla eri maiden hallitukset voisivat saada nopeasti tarvittavia päätöksiä tehtyä, mutta ne olisivat väistämättä lyhyellä aikavälillä epäsuosittuja. Hallitukset ovat myös huolissaan mm. lentosektorin työpaikkojen menetyksistä ja turismin tuomien rahavirtojen laantumisesta.
"Yksittäisten ihmisten sinänsä mitättömiltä vaikuttavat ilmastoteot alkavat painaa vasta monistuessaan tarpeeksi. Poliitikot uskaltavat tehdä vaikeita päätöksiä vain jos kansa sitä haluaa, sillä silloin ei ole oma työpaikka ja puolueen tulevaisuus vaarassa."
Lentoyhtiöt ovat sijoittaneet valtavia summia kehittääkseen taloudellisempia suihkumoottoreita ja kevyempiä konemalleja ja pelkäävät että uudet vuosikymmeniksi käyttöön suunnitellut konemallit vanhenevat ennen aikojaan kieltojen ja hiipuvan kysynnän vuoksi. Lentoyhtiöiden johtajat pelkäävät että heidän lyhyen aikavälin voittonsa hupenevat ennen kuin he kerkiävät nostamaan bonuksensa. Muutosvastarintaa on siis tarjolla enemmän kuin tarpeeksi ruohonjuurelta vallan huipulle asti. Suurin tarve on poliittisten suuntausten muuttaminen, mutta se ei onnistu ilman painostusta kansalaisilta. Yksittäisten ihmisten sinänsä mitättömiltä vaikuttavat ilmastoteot alkavat painaa vasta monistuessaan tarpeeksi. Poliitikot uskaltavat tehdä vaikeita päätöksiä vain jos kansa sitä haluaa, sillä silloin ei ole oma työpaikka ja puolueen tulevaisuus vaarassa.

Muutos kestävämpään ilmailuun on mahdollista toteuttaa ja se olisi lopulta pitkällä aikavälillä kaikkien osapuolien etu. Tämän tavoitteen tulisi olla muutosta ajava voima. Sen sijaan että käytetään energia ja aika kiistelemiseen toimien tarpeesta tai välittömistä hyödyistä tulisi testata eri keinoja ja teknologioita ja sitä kautta alkaa löytää toimivia ratkaisuita. Lentoliikenne ei tule koskaan täysin loppumaan, eikä sellaiseen pyrkimällä tulisi hukata resursseja. Välimaastosta pitäisi löytää lähtökohtia joissa lentomatkailu on osa tulevaisuutta, mutta sen on tapahduttava kestävällä tavalla ja muiden päästölähteiden kanssa sopeutetussa mittakaavassa. Asia on vaikea, mutta matka kohti vaikeiden asioiden ratkaisua lähtee aina siitä, että ymmärretään miksi asia on vaikea. Vuoden 1944 perustelut eivät nykymaailmassa enää päde.

Businees as usual -tyyli, jossa CO2-päästöjä ei vähennetä nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta yli maksimiarvoiksi asetettujen 450-500ppm. Tämä nostaa lämpötilaa yli 2c astetta (pohjoisilla alueilla, kuten Suomessa luku on noin 4c astetta). Ilmasto muuttuu huomattavan erilaiseksi kuin nykyään ja äärimmäinen kuivuus, myrskyt ja elinolojen heikentyminen aiheuttavat epävakaisuutta yhteiskunnissa ympäri maailmaa. Noustessaan yli 3c astetta (tai kenties jo aiemminkin, sillä kyseistä tilannetta voidaan ainoastaan simuloida) ilmasto voi kehittää aiemminkin mainittuja takaisinkytkentöjä, jossa luonto itse alkaa kiihdyttää lämpenemistä edelleen. Kasvihuoneilmiö karkaa käsistä, eikä takaisin paluuta ole. Jo 6c asteen lämpenemisen on arvioitu pyyhkivän suuren osan ihmiskunnasta hengiltä elinolojen muuttuessa ja ilmastosotien raivotessa. Ikaros poltti tarun mukaan lentäessä siipensä, me voimme polttaa business-as-usual -asenteella koko planeetan.
"Ikaros poltti tarun mukaan lentäessä siipensä, me voimme polttaa business-as-usual -asenteella koko planeetan."
Venus sijaitsee aurinkokuntamme elämänvyöhykkeellä, mutta kasvihuoneilmiö on polttanut koko planeetan poroksi.
Osallistuminen ilmastotalkoisiin on lentomatkailun kanssa helppoa. Ei tarvitse tehdä mitään, oikeastaan tarvitsee vain jättää tekemättä. Ensi kerralla kun suunnittelet aurinkolomaa, pitkää viikonloppua ulkomailla tai äkkilähtöä muista lisätä matkan hintaan myös sen todelliset ympäristökustannukset. Yhdellä lennolla nollaat tehokkaasti kaikki muut vuoden aikana tekemäsi ilmastoteot kuten kasvisruoan lisäämisen, kierrättämisen ja yksityisautoilun vähentämisen. Tukemalla halpalentokulttuuria et ainoastaan aiheuta tuleville sukupolville vaikeuksia vaan olet aktiivisesti mukana riistämässä vähempiosaisten paikallisten hyvinvointia turismin telojen myllätessä heidän kulttuurinsa ja ympäristönsä. Rahoitat paikallisten kauppiaiden sijaan pääasiassa ulkomaisia ketjuja ja jopa rikollisjärjestöjä ostellessasi valikoidun rantakohteesi kauppakadulta kopiokrääsää tai sirkushuveja. Joten mieti rehellisesti milloin kaikki tämä on sen arvoista. Hyvää ja lentovapaata kesää kaikille. Muistakaahan nauttia lähympäristöstänne, siellä te elätte!

Lue myös Zeroboysin matkakertomus lentovapaalta Euroopanreissulta kesältä 2018 klikkaamalla tästä!