Uusi normaali

En ole koskaan ollut kiinnostunut sisustamisesta, mutta viime päivinä olen huomannut kiukustuvani tavallista herkemmin joutuessani keskustelemaan aiheesta. Huomaan myös kaipaavani omaa aikaa, hiljaisuutta tai musiikin kuuntelua keskeytyksettä. Arki Korona-kriisin aiheuttaman sosiaalisen eristäytymisen keskellä on muuttunut valtavasti, mutta joudun jopa pinnistelemään yrittäessäni keksiä millä tavoin elämäni on tänä aikana kokenut ns. todellista laadun alenemista. Jos meille vielä pari kuukautta sitten olisi kuvailtu tämänhetkistä tilannetta ja kysytty miten luulisimme tämän erilaisen arjen kokevamme niin olisimme luultavasti vastanneet käyttäen melko painavia adjektiivejä kuten kamala, surullinen, ahdistava jne.mutta todellisuudessa tilanteen ollessa päällä sopeudumme siihen äärimmäisen nopeasti ja melko vähäpätöisten em. sisustuskiukkujen ja hiljaisuustoiveiden rinnalle nousee monta merkittävää positiivistakin asiaa.

Arjesta eristyksissä tulee nopeasti uusi normaali, aivomme tottuvat muutokseen ja pian ainoastaan hitaammin hioutuvat nurkkakohdat herättelevät meitä muistamaan että jokin on muuttunut. Toisille (kuten itselleni) sosiaaliset suhteet on arjessa ennenkin hoidettu pääasiassa chattien välityksellä ja ainoastaan poisjääneet viikottaiset pikku kyläilyt vanhempieni luona harmittavat ja muistuttavat että jotain puuttuu. Ymmärrettävästi on myös ihmisiä (kuten esim. vaimoni) joille sosiaaliset suhteet, kahvitteluhetket kasvokkain, ovat olleet sosiaalisen elämän ydin ja heille muutos on varmasti tältä osin vaikeampi. Vaikeimmassa tilanteessa varmasti ovat itse tartunnan saaneet, heidän omaisensa sekä itsensä riskirajoille laittava hoitohenkilökunta. Kotona työskentely itselleni graafisen alan yrittäjänä on melko helposti toteutettavissa, mutta esim. ravintola- tai kauneusalan yrittäjälle tulevaisuus voi näyttää epävarmemmalta. Voi vain toivoa että pakotettu muutos tuottaa innovatiivisia ratkaisuita myös näillä aloilla ja johtaa jopa pysyvään ja markkinavaihteluita paremmin kestävämpiin toimintamalleihin. Tulevaisuus on ehkä epävarmempi kuin koskaan elinaikanamme, mutta ainakaan minä en sitä osaa tai ehdi arjessa murehtia.

Ajattelin että asioiden konkretisoimiseksi voisi olla hyvä kirjata muistiin arjen kulkua nyt kun olemme sen keskellä, jotta sitten myöhemmin olisi referenssiä tästä erilaisesta ajasta ilman että aika on muistoja kullannut tai mullannut. Ehkä tuntemusten ylös kirjaaminen voi olla myös terapeuttista tai auttaa niiden ymmärtämisessä, joten here goes:

Näin sen koin, Korona-eristäytyminen viikot 5-6:
Kirjoita toki itsellesi oma versio myöhempää tarkastelua varten

TYÖ: Omien töiden tekeminen kotoa käsin, sikäli kun löytää aikaa keskittymiselle, hoituu teknisesti melko hyvin. Koti tarjoaa kyllä häiriötekijöitä enemmän joten koneen ääressä kököttäminen vaatii enemmän omanlaistaan tsemppaamista. Toistaiseksi myös etäyhteydet toimiston tietokoneisiin ovat toimineet pääasiassa hyvin (muista kytkeä Windowsin päivitysboottaukset pois käytöstä!).
KOULU: Lasten koti-/etäkoulu sujuu hyvin, varsinkin kun 5. Luokkalaiset saivat Teams-yhteydet rullaamaan. Arvostan opettajia joka päivä enemmän.
LAPSET: Jatkuvasti ainoastaan toistensa kanssa leikkivät alakouluikäiset veljekset möykkäävät, nahistelevat, nauravat, pelleilevät, pelailevat ja vaativat huomiota kasvavassa määrin. Olen käyttöönottanut ns.kaksinpelipäivät eli joka viikko pelailen molempien kanssa ainakin yhden illan ihan kaksin jotain konsolipeliä (laatuaikaa). Koko perheen yhteinen lautapelipäivä on myös hitti ja peruttujen jalkapallo-yms-harrastusten sijaan käymme melkein päivittäin yhdessä frisbeegolfaamassa lähipuistossa ja -metsässä (35e frisbeegolf-kori Tokmannilta ehdottomasti suosittelemisen arvoinen hankinta!). Meteliä pitää myös vaan sietää enemmän kuin tavallisesti, mutta meteliä pidin varmasti itsekin pienenä.

HARRASTUKSET: Oma lenkkeilyharrastus sujuu hyvin, mutta kauniina päivänä kannattaa jo virallista lenkkipolkua välttää kun porukkaa on niin paljon liikkeellä (onneksi tyhjiä katuja ja syrjempiä polkuja riittää). Kotijumppa lasten kanssa ei aivan kuntosalilla käyntiä korvaa, mutta sentään venyttelyt ja tärkeimmät lihashuollot sillä kattaa. Hyviä pyöräilykelejä odotellaan vielä. Kirjan lukemiselle täytyy löytää jostain aikaa nyt kun ei työmatka-bussissa tule luettua! Takapihan istutukset itävät jo ikkunalaudalla ja puutarhahommia odotellaan. Pohdimme jo myös kesäpelejä, joita pienellä takapihalla voisi pelailla, jos rajoitukset jatkuvat pidemmälle kesään.
PARISUHDE: Sisustuskeskusteluita lukuunottamatta viestintä puolison kanssa sujuu melko hyvin ja yhteistä aikaa yritetään varata iltoihin. On vaikea nähdä asioita kumppanin silmin, mutta tätä pitää yrittää paremmin ja malttaa olla puuttumatta ihan jokaiseen ärsyttävään asiaan/tapaan.
KAVERIT JA MUU YHTEYDENPITO: Videopuhelut omille vanhemmille ja sisaruksille viikottaisia. Olen myös käynyt vanhemmilleni hakemassa kauppatarvikkeita, mutta äitini käy myös itse lähikaupassa aamuisin riskiryhmäläisten käyttövuorolla. Kavereiden kanssa chättiä päivittän kuten ennenkin. Yhdet onnistuneet kaverin 34v-synttärit ryhmävideoillanistujaisina Zoomin kautta, oli hauska kokemus ja näitä pitäisi järjestää enemmänkin.
ENITEN ÄRSYTTÄÄ: Muksujen huoneista jatkuvasti kaikuva lapsille ja nuorille tubettavien moottoriturpien jatkuva selitys täysin tyhjänpäiväisistä aiheista, miksi oi miksi lapseni eivät voi vaan kuunnella W.A.S.P.ia niin kuin minä tuossa iässä??

Käynnissä ekaluokan matematiikantunti.

Elämäntapamuutokset joita on jo monen vuoden ajan suositeltu toteutettaviksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai ympäristön tilan parantamiseksi pelätään ja vältellään yleisesti niiden elämänlaatua heikentävien vaikutusten vuoksi. Uuden normaaliuden tunne koittaa kuitenkin myös näiden muutosten kanssa lähes reaaliajassa eikä elämänlaatu itseasiassa laske vaan päinvastoin nousee. Tietoisen muutoksen toteuttaminen tuottaa onnistumisen iloa, motivoi tekemään enemmän ja vahvistaa samoin toimivaa yhteisöä ja siihen kuuluvuuden tunnetta. Samalla oppii myös ymmärtämään muutoksen tarvetta paremmin ja näkemään sen hyödyt.

"Vanha normaali on ollut hyväksyä mm.kokonaisvaltaista ympäristön raiskaamista kasvavan talouden nimissä joten voitaneen siis olettaa että pystymme uuden kanssa vielä huomattavasti pahempaankin."

Aivan kuin kriisitilanteet ja niihin sopeutumisen tavat voivat olla yllättäviä ja vaikeasti ennustettavia on myös henkilökohtaisten muutosten vaikutuksia vaikea ennustaa tai ymmärtää etukäteen. Kauneus on katsojan silmässä, mutta jos perspektiivi muuttuu niin voidaan nähdä kauneutta myös aiemmin katveessa tai hämärän peitossa olleilla alueilla. Kaiken tämän muutoksen keskellä me itse muutumme ja se jos mikä voi kuulostaa pelottavalta. Vaatii rohkeutta kohdata omia pelkojaan tai olla ensimmäinen oman sosiaalisen piirin jäsen joka kokeilee jotain uutta, oli se sitten työmatkojen hoitaminen julkisilla välineillä, liharuokien osuuden vähentäminen ruokavaliosta, kuluttamisen tietoinen vähentäminen tai lentomatkailun lopettaminen muutaman merkittävimmän muutoksen mainitakseni.

Vain elämällä ikuisesti tai jotenkin maagisesti pikakelaamalla läpi vuosien voisimme saada aidon kuvan ihmiskunnan eri vaiheista ja niiden vaikutuksista aikalaisten arkeen. Ehkä nyt katastrofisilta kuulostavat tulevat sään ääri-ilmiöt, ilmastopakolaisuus ja nouseva merenpinta koetaan jatkossa uutena normaalina olotilana ja niihin sopeudutaan välttämättömänä pahana, tai itse asiassa sopeutuessamme niihin unohdamme niiden olevan edes pahoja. Vanha normaali on ollut hyväksyä mm.kokonaisvaltaista ympäristön raiskaamista kasvavan talouden nimissä joten voitaneen siis olettaa että pystymme uuden kanssa vielä huomattavasti pahempaankin. Vaihtoehtona on kuitenkin myös muutos parempaan ja kestävämpään suuntaan. Vaikka se tunnetusti vaatii pääasiassa yksilöä suurempien tekijöiden toimintaa niin uskoakseni muutoksen ytimessä ovat silti meidän jokaisen asenteet ja niiden luoma yleinen ilmapiiri. Nyt jos koska on hyvä aika miettiä itsekseen millaisen yhteiskunnan haluaisi tulevaisuudessa kokea normaaliksi ja millaisia asioita oikeastaan kannattaa vastustaa. Olemme kriisin keskellä globaalina yhteisönä astumassa uudelle rappuselle, taas uuteen normaaliin, vielä on vaikea nähdä astummeko ylös- vai alaspäin.

Kiitos kun luit tänne asti, lopuksi vielä halusin mainita kuinka nyt haastavampina aikoina ainakin omalla kohdallani tekee mieli tehdä entistä enemmän tärkeiden asioiden eteen talkoita. Käynnistin vuodenvaihteessa Tukilakko 2020-hankkeen, jossa lupasin tehdä 30 päivää talkootöitä ilmaston eteen. Nyt noin neljässä kuukaudessa olen saanut jo 7 päivää tehtyä, mutta lisää tämän viestintätukeni hakijoita kaivataan. Jos olet sitä mieltä että ilmaston eteen kannattaa talkoita tehdä niin olisin kiitollinen jos jakaisit viestiä hankkeestani, esim jakamalla someen tai suoraan kaverille linkin tähän alkuperäiseen Tukilakko 2020-blogaukseeni. Sillä tavoin aitoa ilmastotyötä tekevät ihmiset voivat saada ammattitaitoani hyödyntäen lisää näkyvyyttä tärkeälle työlleen! Kiitos vielä kerran ja hyvää keväänjatkoa!