Tunnisteet

ilmastonmuutos hiilijalanjälki lentomatkailu #nofly #zerofly asennemuutos juna Korona Korona-virus bussi ilmastoteko kulutus muutos tukilakko zerofly ilmastotietoisuus kasvissyönti laivamatka 3Dolli BIOS CO2 Climate Change IPCC Kanaria Pariisin ilmastosopimus Quorn ajansäästö ajatteleminen autoilu empatia ennakkoluulo eurooppa henkilökohtainen heräte-virta ilmastoahdistus ilmastolakko ilmastosopimus joseph romm kalastus kapitalismi katkaisintöpseli kauramaito kirja kokonaisuus laiva lihansyönti lobbaus onnellisuus politiikka some sopeutuminen sähkönsäästö sähkösopimus takaisinkytkentä telttailu tulevaisuus turvallisuus vaalit viestintätuki wegetarismi yritys 2020 30 työpäivää Agenda-Art2030 Auttiköngäs COP25 COP26 Covid-19 Glasgow Harari Helvetinkolu Härkis Juha Sipilä KIKY Kalajoki Kuopio Kuusniemi Lauhanvuori Leonardo DiCaprio Martin Scorsese Nyhtökaura Oma maa Powerpark Rovaniemi SPR Sapiens Suez Suomi Suurpetokeskus Tampere Unimyrsky Visulahti algoritmi arjen muutos autoloma automaatio bad religion black friday bruttokansantuote chris rea dialogi dokumenttielokuva e-kirja eduskuntavaalit ekologinen jälleenrakennus ekologisuus energiakriisi energian aika etiikka frisbee-golf greta thurnberg grillaus hallitus hallitusohjelma harrastus hiilidioksidi hullut päivät hurrikaanit hyvän sään aikana hyönteiset ilmainen ilmastokatastrofi ilmastomarssi investointi joker jumala juomavesi jääkausi kWh kansallispuisto karate kasvihuoneilmiö kasvislounas katalysti keikahduspiste kerskakulutus keskustelu kestävä kehitys kesäloma kiire konsumerismi korallit kosteusprosentti kotikoulu kotiopetus kuivuminen kupla kuukausimaksu kuumeneminen kvanttifysiikka lama lapset lapsiperhe lenkkeily lihantuotanto lomamatka loppupeli lukeminen luomu lämpötila mainos markkinatalous massamuutto massasukupuutto matkatoimisto megadeth merenpinnan nousu mikromuovi minigolf monimuotoisuus musta hevonen mökki naomi klein network on-demand osakkeenomistaja ozzy osborne patikointi peak point pohjalämpö pohjoisnapa polarisoituminen punk-lyriikka puutarha päiväkirja päästörajoitukset retkeily rihmasto robotti robottien kukoistus rohkeus ruokavalio ryhmächat saksa seikkailu sisustaminen sisälämpötila soijarouhe sosiaalinen media sota sovellus stam1na standby power stratovarius sukupuuttoaalto supersankari suuryritykset sähkölämmitys säästö taantuma taide taideterapia talouskasvu tarina testament tiede tieto tina totuus tuhlaaminen tupakka työpaikka ukraina ulkolämpötila uskonto utopia uusi normaali vaaliväittely vaellus vallankumous valtio verotus video ydinvoima yhteiskäyttö ylikulutus ympäristö yrittäjä älysähkö

maanantai 22. toukokuuta 2017

Empatian alkeita

Osaatko ajatella asioita toisten ihmisten näkökulmasta? Jos osaat niin teetkö koskaan niin ja jos teet niin miksi? Jos vastasit kaikkiin edellämainittuihin kysymyksiin ei, niin et luultavasti ole kovin empaattinen ihminen. Tämä ei kuitenkaan ole kuolemantuomio; iso osa ihmisistä ei tietoisesti tai tiedotttomasti anna empatian vaikuttaa omiin tekemisiinsä. Empatian puute voi olla myös hyve tietyissä korkeissa valta-asemissa, vaikka se ei välttämättä ole ainakaan enemmistön etu.
"Aiheuttaako teko enemmän haittaa minulle kuin hyötyä muille vai päinvastoin?"
Arkielämässä olen soveltanut kysymystä “aiheuttaako teko enemmän haittaa minulle kuin hyötyä muille vai päinvastoin?”. Tällä nopealla päätelmällä voi tehdä toimintaa ohjaavia valintoja erilaisissa arjen tilanteissa. Se on myös hyvä tapa opetella empatian alkeita. Mutta miksi empatia sitten olisi jotain opettelemisen arvoista? Miksi emme kaikki kovettaisi itseämme itsekkäiksi oman navan tuijottajiksi? Sillähän voisi vaikka rikastua!

Suomessa nähtiin osittainen auringonpimennys 2015. Edellisen täydellisen missasin vuonna 1990 ja seuraavaa joutuu odottamaan vuoteen 2126. Jatka lukemista niin selviää miten tämä liittyy empatiaan... 
Ihminen on sosiaalinen laumaeläin, jolle on luontaista kuulua yhteisöön. Historian saatossa tehdyt innovaatiot maanviljelyssä johtivat kasvaviin yhteisöihin ja nykyään iso osa ihmiskunnasta asuu suurissa kaupungeissa. Kaupunkiasuminen perustuu sääntöihin, työntekoon ja paikalliseen kulttuuriin eikä niinkään paljon perheelle, naapurisuhteille ja yhteistyölle kuten aiemmin pienissä yhteisöissä. Tuntemattomien ihmisten etuja on vaikeampi ymmärtää ja sitenpä yhä useampi keskittyy omien etujensa ajamiseen. Omia etuja ajetaan samalla kun pyritään kohti parempaa ja onnellisempaa elämää, vaikka todellisuudessa ei välttämättä edes tunnisteta missä ja koska sitä onnellisuutta olisi tarjolla.

Suurin osa ihmisistä ei omia etujaan ajaessaan halua toiminnallaan tehdä muille haittaa, mutta käytännössä on harvinaista että toiminnan seurauksia mietitään kovin pitkälle syy-seuraus-ketjussa. Vaikka joku omassa työssään tekisi palkkansa eteen omalle yhteisölle hyödyllistä ja monen elämänlaatua parantavaa työtä saattaa hän kuitenkin lomarahoillaan tilata jokavuotisen etelänmatkan maahan, jossa rikotaan törkeästi ihmisoikeuksia ja siten kannustaa kohdemaata jatkamaan business as usual. Puhumattakaan hiilipäästöistä joita lentomatkat lisäävät ja joiden seuraukset huonontavat kaikkien ihmisten elämänlaatua seuraavan 100 vuoden ajan.

Onko onnea siis jokavuotinen kylmä drinkki uima-altaalla paahtavassa kuumuudessa 4000 kilometrin päässä vai voisiko jokainen löytää enemmän onnellisuutta 365 päivää vuodessa lähempänä kotia? Miten se voisi olla mahdollista?

Uskon että kuten ilmastonmuutoksen ehkäisy niin myös onnellisuus lähtee haasteiden tunnistamisesta ja tietoisten korjausliikkeiden tekemisestä omassa arjessa. Mietiskelin omasta elämästäni viisi asiaa, joiden uskon vaikuttavan onnellisuutta lisäävästi:

1. Pidän huolta itsestäni. Fyysistä peruskuntoa on melko helppo pitää yllä ja toisinaan yllytän itseäni koettelemaan rajojani asettamalla koviakin tavoitteita esim puolen vuoden aikajänteellä. Fyysinen hyvinvointi tukee myös henkistä hyvinvointia ja kun itsestä tuntuu hyvältä, näkyy se myös ulospäin.

2. Kehitän itseäni. En tyydy siihen että joskus olen osannut jotain vaan haluan aina oppia uusia asioita. Luen kirjoja, kehitän itseäni paremmaksi työssäni ja pidän huolta että harrastuksenikaan ei käy yksitoikkoiseksi. Oman kehittymisen huomaaminen on palkitsevaa kuten myös onnistumiset haastavissa tilanteissa.

3. Vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa. Työelämässä, somessa ja muissa vähemmän syvällisissä sosiaalisissa ympyröissä keskustelu on yleensä pinnallista ja persoonatonta. Lähipiirissä voi olla aidosti oma itsensä ja tulla hyväksytyksi sellaisenaan. “Roolivaatteiden” riisuminen on myös omasta mielestäni parasta rentoutumista.

4. Tunnistan omat kykyni ja puutteeni. Näin ollen pystyn hyödyntämään osaamistani ja asettamaan realistisia tavoitteita puutteideni vähentämiselle.

5. En murehdi asioita. Asioita joihin en voi vaikuttaa on turha murehtia ja asioita joihin voin vaikuttaa voin koittaa muuttaa niin ettei tarvitse murehtia.

Jokainen edellämainituista asioista parantaa siis pieneltä osin omaa elämänlaatuani ja luo tunnetta oman elämäni hallinnasta. Oman elämän hallinta luo itsevarmuutta, joka taas puolestaan on omiaan vähentämään tarvetta kateudelle, syrjäytyvyydelle, mustasukkaisuudelle tai itsekkyydelle. Tällöin olen lähtökohtaisesti taipuvaisempi katsomaan asioita myös muiden näkökulmasta, eli toimimaan empaattisemmin.
"Empaattinen ihminen ymmärtää muutoksen tarpeen siinä missä kaikki muutkin, mutta osaa tarkastella omia valintojaan objektiivisemmin ja näkemään muutoksen toteuttamisen positiivisena asiana eikä riistona tai elämänlaadun laskemisena."
Miten empatia sitten liittyy Zeroboysiin tai ilmastonmuutoksen estämiseen? Kuten jo aikaisemmin olen todennut, uskon että ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavien toimien on lähdettävä yksittäisistä ihmisistä ylöspäin eikä hallinnosta alaspäin. Empaattinen ihminen ymmärtää muutoksen tarpeen siinä missä kaikki muutkin, mutta osaa tarkastella omia valintojaan objektiivisemmin ja näkemään muutoksen toteuttamisen positiivisena asiana eikä riistona tai elämänlaadun laskemisena.

Kuten tiedämme, yksilötasolla meidän kaikkien pitäisi alkaa muuttaa omia elintapojamme kohti kestävämpiä valintoja. Todellisuutta on myös se, että kehittyneemmissä ja rikkaammissa länsimaissa, kuten Suomessa, kansalaisten (ja yhteiskunnan) pitää tehdä suhteessa suurempia muutoksia kuin köyhemmissä maissa. Itse olen pyrkinyt vähentämään lihansyöntiäni 50% korvaamalla päivittäiset työlounaat kasvisruoalla. Olen myös vähentänyt yksityisautoilua ja pyrin lomamatkatkin järjestämään junalla tai bussilla. Lentomatkustamista koitan välttää ja pitkällisen harkinnan jälkeen peruin myös vuosia suunnittelemani auringonpimennysmatkan Amerikkaan 2017 elokuulle. Totesin että matkan aiheuttama ilmastohaitta on suurempi kuin itse siitä saamani elämyshyöty.

Itse olen alkanut ottaa oman elämäni haltuun ja suosittelen sitä kaikille muillekin. Jos jaksoit tänne asti lukea olet ilmeisesti kiinnostunut ilmastonmuutoksen estämisestä ja niistä keinoista, joilla itse voisit asiaan vaikuttaa. Uskon että empatian lisääminen on yksi tällaisista keinoista ja kaiken lisäksi helppo sellainen. Demokratiassa empaattisuutta ymmärtävät kansalaiset voivat valita johtaviin asemiin toisia empaattisia ihmisiä jolloin muutokset alkavat toteutua myös yhteiskunnan tasolla.

Tutustukaahan siis itseenne, sieltä ne oikeat rikkaudet löytyy!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti